Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok) toivoo Suomen olevan Euroopan johtava vähähiilisen rakentamisen osaaja tulevaisuudessa. Kun rakentaminen ja asuminen tuottavat 40 prosenttia ilmastopäästöistä, Pietikäinen nostaisi rakentamisen ympäristötehokkuuden tulevien EU:n parlamenttivaalien teemaksi.
– Ympäristötehokkaassa rakentamisessa on aineksia Suomen uusteollistamiseen. Nyt tarvitaan poliittisilta puolueilta sitoutumista tähän, koska rakentamisen sääntelyssä täytyy olla pitkäjänteisyyttä, muistuttaa Pietikäinen. Yhteiskunnan toimin tulee kannustaa teollisuutta kehittämään uuden ympäristötehokkaan rakentamiseen teknologiaa. Julkisissa hankinnoissa on tuettava parasta mahdollista ympäristölaatua, edistettävä resurssitehokkuutta ja tuettava uusia parhaita käytäntöjä ja innovaatioita.
Pietikäinen laajentaisi kotitalousvähennystä ohjauskeinona resurssitehokkaan ja vähähiilisen rakentamisen edistämisessä.
Resurssitehokas Eurooppa hankkeen tavoitteena on edistää kestävää taloutta lisäämällä uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä, raaka-aineiden kierrätystä ja uusiokäyttöä. Näihin tavoitteisiin pääsemiseksi tarvitaan europarlamentaarikko Sirpa Pietikäisen mukaan ohjaavia säädöksiä, mutta myös elinkeinoelämän vapaaehtoisuutta hakea uusia ympäristötehokkaita innovaatioita.
– On luotava yhteensopivat mittarit, millä resurssitehokkuutta esimerkiksi rakentamisessa mitataan. Tulevien ratkaisujen pohjana tulee olla tutkimuksen ja elinkeinoelämän yhteistyö, mikä kannustaa teollisuutta kehittämään parhaita käytäntöjä, uskoo Pietikäinen. Myös budjettipäätöksiin perustuvilla julkisilla hankinnoilla voidaan ohjata kehitystä resurssitehokkaan rakentamisen suuntaan, koska parikymmentä prosenttia BKT:sta on julkisia hankintoja.
Pietikäinen on EU:n komission asettaman Resurssitehokas Eurooppa -platformin jäsen. Resurssitehokkuuden parantamisen tavoitteena on tietoisuus globaalista väestönkasvusta ja resurssien riittämättömyydestä tulevaisuudessa.
– Me kulutetaan jo nyt puolentoista maapallon resurssit ja väestön kasvaessa maapalloja tarvittaisiin muutama lisää täyttämään kasvavan väestön resurssitarpeet. Käyttämiemme tuotteiden ja kulutustavaroiden määrä on räjähtänyt ja samaan aikaan käyttöikä lyhentynyt. Jokainen kuluttaa enemmän ja lyhyemmän aikaa, tuskailee Pietikäinen.
Kotitalousvähennys ohjaamaan ympäristötehokasta rakentamista
Heinäkuun alusta tuli voimaan rakentamisen energiatehokkuutta koskevat säädökset, jotka ulotetaan koskemaan tulevaisuudessa myös korjausrakentamista. Seuraavana askeleena pyritään määrittelemään rakentamisessa käytettävien materiaalien ja tuotteiden ympäristöominaisuuksia, kun tavoitteena on resurssitehokas ja vähähiilinen rakentaminen.
– Kun meillä pääosa rakennuskannasta on olemassa, on kiinnitettävä erityistä huomiota korjausrakentamiseen, mihin on ulotettava samat vähähiilisyyden ja resurssitehokkuuden tavoitteet kuin uudisrakentamisessakin, muistuttaa Pietikäinen.
Pietikäinen pitää korjausrakentamisen TES-elementtijärjestelmästä saatuja energiansäästöön perustuvia kokemuksia myönteisinä ja kannustaa teollisuutta kehittämään edelleen korjausrakentamisen energiatehokkuutta, vähähiilisyyttä ja julkisivuja parantavia ratkaisuja.
– Samalla voidaan edistää täydennys- ja lisärakentamista ja saada kaupunkirakentamiseen lisää tehokkuutta. Yhteiskunnan toimin tulisi nyt edistää oikeanlaista rakentamista eikä kannustaa tekemään kirjausrakentamista vanhoin keinoin. Esimerkiksi kotitalousvähennys on erinomainen ohjauskeino, millä voitaisiin edistää energiatehokasta ja vähähiilistä rakentamista. Vähennyksen määrä voitaisiin sitoa näihin tavoitteisiin, mikä toimisi kannustimena kotitalouksissa oikeanlaiseen korjausrakentamiseen.
Rakentamisen teknologiassa aineksia Suomen uusteollistamiseen
Pietikäinen uskoo vähähiilisyyttä kuvaavan mittariston tulevan energiatehokkuuden rinnalla asuntokauppaan, kun kuluttajien ekologinen tietoisuus kasvaa. Rakentamisen resurssi- ja energiatehokkuuden tavoitteena on vähähiilisen rakentamisen saaminen osaksi ilmastopolitiikkaa.
– Rakentamista on ohjattava elinkaariajattelun suuntaan, missä tiedostetaan myös rakennuksen käyttöiän jälkeinen materiaalien käyttö. Kun jokaisella materiaalilla on oma elinkaarensa ja käyttöhierarkia, on luonnollista, että rakentamisessa käytetty puu päätyy lopulta energiakäyttöön, tulkitsee Pietikäinen ja kysyy että pitäisikö terästä kierrättää uusiokäytössä nopeammin kuin jättää se rakennukseen sadaksi vuodeksi.
Pietikäinen on huolissaan rakentamisen laadusta, lisääntyneistä kosteus- ja homeongelmista. Ratkaisuksi hän tarjoaa informaatioteknologian yhdistämistä talotekniikkaan ja uusiutuviin materiaaleihin perustuvaan rakentamiseen, josta voisi kehittyä älykkään ja vihreän rakentamisen lippulaivahanke Suomelle.
– Suomessa on kehitettävä älykästä rakentamista ja samalla hyvää arkkitehtuuria, joka lisää asuinviihtyvyyttä. Meillä on vahvaa ICT- ja talotekniikan osaamista, mille on tulevaisuuden rakentamisessa yhä enemmän käyttöä ja tarvetta. Tähän on suunnattava kehitys- ja tutkimuspanoksia ja kehittää partneriuksia alan sisällä, ehdottaa Pietikäinen. -Pelitrendit tulevat ja menevät, mutta tässä on pysyviä aineksia Suomen uusteollistamiseen.
Pietikäisen mukaan muutokseen tarvitaan ennakkoluulottomuutta nähdä isot eurooppalaiset ympäristöajattelun trendit. – Me tulemme Suomessa jälkijunassa ympäristöajattelussa ja sosiaalisessa vastuussa, vaikka luulemme että olemme monissa asioissa edelläkävijöitä. On hankalaa luoda uusia toimintatapoja ja malleja, jos rakennusalalla pelätään muutosta. Nyt tarvitaan rakennusalalla samaa ennakkoluulottomuutta, mitä Nokia osoitti aikoinaan siirtyessään kumisaappaista kännyköiden tekijäksi, muistuttaa Pietikäinen.
Rakentamisen ympäristötehokkuus EU-vaalien teemaksi
Pietikäinen haluaa nostaa rakentamisen ympäristötehokkuuden tulevien EU-vaalien aiheeksi. – Tarvitsemme vaaleissa poliittisilta puolueilta sitoutumista tähän, koska sääntelyssä täytyy olla pitkäjänteisyyttä. Kukaan ei tee miljardien investointeja uuteen tekniikkaan, jos ei ole varmuutta miten säädösympäristö kehittyy.
Pietikäinen pitää julkisten hankintojen direktiiviä hyvänä ohjauskeinona, joka edistää ympäristön kannalta hyviä ratkaisuja, edistää lähialueiden työllisyyttä ja tukee uusia yrityksiä luovia innovaatioita.
– Valtiovallan tulisi kehittää uusia rahoitusmalleja yrityksille edistämään uusien ympäristötehokkaiden rakentamisen innovaatioiden ja konseptien kehittämistä. Julkisissa hankinnoissa on tuettava parasta mahdollista ympäristölaatua, edistettävä resurssitehokkuutta ja tuettava uusia parhaita käytäntöjä ja innovaatioita.
Pietikäinen olisi valmis ulottamaan resurssitehokkuuden edistämisen keinot säädösohjauksesta ja valtion tukitoimista verotukseen ja rahoitusjärjestelmään. – Jos joku investoi ympäristön kannalta kestäviin hankkeisiin ja innovaatioihin, hänen tulisi saada edullisempaa rahaa markkinoilta. Resurssitehokkuudesta tulee brändi, se tulee taseisiin tulevaisuudessa. Mutta tätä isoa muutosta voidaan edistää ottamalla kestävyys ja resurssien käyttö yhdeksi verotuksen pohjaksi, joka kannustaa rakentamaan vähähiilisellä tavalla.
Artikkelipalvelu Markku Laukkanen. Puuinfo, 19.09.2013
Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan