Kestävän kasvun keskeisiä kysymyksiä on se, miten luodaan hyvinvointia alati niukkenevilla resursseilla ja millaisen elinympäristön jätämme tuleville sukupolville. Asioiden ratkaisua ei voi siirtää enää myöhemmäksi, vaan niihin on tartuttava nyt. Kehityksen eväät vaihtelevat alueittain ja tässä omia ajatuksiani siitä, mihin suuntaan Hämettä tulisi jatkossa kehittää alueen hyvinvoinnin ja elinvoimaisuuden turvaamiseksi.
Ympäristökomissaari Janez Potoznic perusti viime vuonna työryhmän, jossa luodaan suuntaviivoja resurssitehokkaammalle Euroopalle. Resurssitehokkuudessa piilee suuri kasvupotentiaali. On arvioitu, että jokainen resurssinkäytöstä nipistetty prosentti toisi EU-laajuisesti jopa 23 miljardin euron säästöt ja loisi tänne noin 100.000 – 200.000 uutta työpaikkaa. Maailmanlaajuisesti on arvioitu, että hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi tehtyjen investointien keskimääräinen tuottoaste olisi tällä hetkellä reilut 30 prosenttia. Harva meistä ei tarttuisi moiseen sijoitusmahdollisuuteen
Olen mukana työryhmässä, jonka ensimmäiset suositukset julkaistiin kesäkuussa ja niissä kiinnitettiin huomiota mm. ympäristölle haitallisten tukiaisten poistoon ja julkisten hankintojen viherryttämiseen. Lisää kesäkuussa julkaistuista suosituksista tässä http://www.sirpapietikainen.net/2013/06/tiedote-resurssitehotyoryhman-suosituksilla-luodaan-tulevaisuuden-talouskasvua/. Työryhmä kokoontuu taas tulevana syksynä lisäsuosituksien laatimiseksi.
Resurssitehokuuden lisäksi myös vihreän infrastruktuurin kehittäminen on saanut taakseen Euroopan unionin tuen ja tahdon. Vuonna 2010 käynnistetty viherinfrastruktuurin strategia tähtää luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseen, maiseman yhtenäistämiseen ja ekosysteemipalvelujen säilyttämiseen. Maankäyttö ja biodiversiteetin säilyttäminen ovat asioita, joista on järkevää päättää yhdessä.
Maakuntatasolla vihreän infrastruktuurin ajatukset tulee sisällyttää maakuntastrategiaan ja sitä kautta myös konkreettisesti maakuntakaavaan. Maakuntatason ohella myös kunta- ja asemakaavoihin tulisi soveltaa periaatetta, jossa kolmannes kaavoitustilasta on varattu luonnon monimuotoisuuden suojeluun. Tämän nk. mosaiikkimallin puolesta on pitkään puhunut ekologian professori Ilkka Hanski.
Resurssitehokkuus ja vihreä infrastruktuuri ovat avainsanoja tulevaisuudessa, kun alueet hakevat EU-rahoitusta elinympäristön kehittämiseen. Jotkut kaupungit ovat jo hakeneet Life-hankerahaa viheralueidensa kehittämiseen ja tähän syrjään tulee myös Hämeen tarttua. Kaikkien alueiden ei kuitenkaan kannata kilpailla samoilla korteilla ja siksi Hämeenkin tulee tuoda esiin omaa osaamistaan ja erityislaatuaan. Mutta mitä se sitten olisi?
Tilastot kertovat selvää tarinaa siitä, että väestö keskittyy yhä enemmän eteläiseen Suomeen. Kun kartalta etsitään solmukohtaa suurimpien kaupunkien – Turku, Tampere, Lahti ja pääkaupunkiseutu – keskeltä, sormi osuu Hämeenlinnaan. Ruuhka-Suomi tulee tarvitsemaan yhä parempia liikenneyhteyksiä ja logistisia ratkaisuja ihmisten ja tavaroiden liikuttamiseen, ja tämä kasvava tarve tarjoaa alueen keskukselle, Hämeelle, loistavan mahdollisuuden.
Tehdään Hämeestä solmukohta, jossa ihmiset viihtyvät. Alueen koulutus ja osaaminen tarjoavat hyvät puitteet kehittää puhtaan ruuan tuotantoa, luontomatkailua ja ympäristön viihtyisyyttä. EU:n viherinfrastruktuuriohjelma on tarkoitettu juuri tämänlaisten projektien tukemiseen. Ekosysteemipalvelujen kehittämiseen, maankäytön suunnitteluun ja biodiversiteetin ylläpitämiseen. Viihtyvyyttä ja luonnosta saatavia elämyksiä on vaikea mitata rahassa, mutta niillä on suuri merkitys ihmisten hyvinvointiin ja muistoihin, ja ne lisäävät myös alueen asutuksen taloudellista arvoa.
Kotikaupungissaan viihtyvät ihmiset pysyvät seudulla niin kauan kuin toimeentulo on turvattu. Toimivan logistiikan avulla varmistetaan se, että Hämeen asukkaat voivat helposti käydä töissä Ruuhka-Suomen suuremmissa kaupungeissa. Kulkuyhteyksien lisäksi myös palvelut on tuotava ihmisten luokse. Luonnonvaraa ja logistiikkaa siis – näitä ei kannata unohtaa tulevaisuuden suuntaviivoja piirrettäessä.
Blogi on julkaistu Hämeen liiton nettisivuilla 2.9.2013 http://hameenliitto.fi/fi/blogi/luonnonvarasta-ja-logistiikasta-hameen-valttikortteja
Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan