Kannanotot

Uutiskirje

Lokakuun uutiskirje

28.10.2011 Uutiskirje

Lisää osallistumismahdollisuuksia vammaisille

Vammaisten osallistumismahdollisuuksiin vaadittiin parannuksia parlamentissa tiistaina äänestetyssä mietinnössä. Tällä hetkellä ainoastaan 30-40 prosenttia vammaisista on aktiivisesti mukana työelämässä, mikä on osaltaan lisää tämän väestöryhmän riskiä ajautua elämään köyhyydessä. Paitsi työelämässä, vammaisten osallistumista ja esteettömyyttä ylipäätään tulisi lisätä myös koulutuksessa ja muissa palveluissa.

Erityisen tarkastelun alla mietinnössä oli nk. yhdenvertaisen kohtelun direktiivi, jolla kiellettäisiin syrjintä iän, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautuneisuuden, uskonnon tai vakaumuksen perusteella kaikilla elämänalueilla. Tällä hetkellä syrjintä on EU-lainsäädännössä kielletty ainoastaan työelämässä. Direktiiviä ehdotettiin ensi kerran jo vuonna 2008, mutta lopputuloksesta ei ole vielä päästy yhteisymmärrykseen. Perusoikeuksien toteutumisen kannalta direktiivi olisi ensiarvoisen tärkeää saada voimaan, jotta voitaisiin paremmin puuttua syrjintätapauksiin, jotka toistaiseksi jäävät huomaamatta tai rankaisematta puuttuvien välineiden johdosta.

Julkisten hankintojen uudistaminen etenee

Tiistaina äänestimme julkisia hankintoja käsittelevästä raportista. Julkisten hankintojen ja niihin liittyvien sääntöjen uudistaminen on yksi istuvan parlamentin tärkeimmistä tehtävistä. Palvelujen, työn ja tavaroiden julkiset hankinnat vastaavat noin 17 prosenttia EU:n BKT:sta. Kyse on siis merkittävästä rahasummasta, mutta myös paljon muusta. Julkiset hankinnat ovat yksi unionin tärkeimmistä ohjauskeinoista EU2020-strategian tavoitteiden toteuttamiseksi. Esimerkiksi uudenlaisten, resurssitehokkaiden innovaatioiden edistämisessä julkiset hankinnat voivat näytellä nykyistä paljon suurempaa roolia. Erityisen tärkeä on nyt jo parlamentin raporttiin kirjattu periaate siitä, että alhaisimman hinnan kriteerin ei tulisi olla määräävä, vaan tarvitsemme huomattavasti kunnianhimoisemman kriteeristön, joka yhdistää niin taloudelliset, ekologiset kuin sosiaaliset hyödyt. Keskeistä on myös huolehtia siitä, että laadukkaita palveluja on tarjolla myös niillä alueilla, joissa ei välttämättä ole olemassa aitoa markkinakilpailua.

Neuvoston kokouksesta hyvä pohja kriisin taltuttamiselle

Keskiviikon ja torstain välisenä yönä neuvoston kokouksessa saavutetut sopimukset luovat hyvän pohjan talouskriisin taittamiselle. Viimeöinen sopu ei kuitenkaan ole koko kriisin nyt ratkaiseva ihmelääke. Kuten Sixten Korkman totesi STT:lle antamassaan kommentissa, jää oikeansuuntaisten ratkaisujen tulivoima todennäköisesti riittämättömäksi. Ratkaisevaa on kysymys EKP:n valmiudesta ostaa kriisimaiden velkakirjoja jatkossakin – edessä saattaa olla muutoin palaaminen kriisineuvotteluihin jo keväällä.

Kreikan lainataakka on paisunut kestämättömäksi liian pienten ja hitaiden ratkaisuiden vuoksi. Siksi yksityisen sektorin on osallistuttava Kreikan lainojen uudelleenjärjestelyyn. Kauan on ollut tiedossa myös se, ettei reippaalla osalla Euroopan pankeista ole kassoissaan tarpeeksi pääomia. Suomessa pankeilta löytyy pääomaa ylikin nyt vaadittavan 9 prosentin: vaatimus on ehdoton minimi myös muualla Euroopassa, jotta pankit pystyvät lujittamaan sijoittajien uskon siihen, että ne pysyvät pystyssä myös nyt, kun kriisimaiden velkoja ollaan leikkaamassa.

Suurin taloudellinen systeemiriski Euroopassa on kuitenkin vielä puutteellinen päätösmenettely talousasioissa. Nyt tarvitaan sopimusta yhteispäätösmenettelystä talouskysymyksissä, joka takaa päätöksenteon läpinäkyvyyden, ennustettavuuden ja nopeuden. Tämä tarkoittaa mm. talouskomissaarin aseman vahvistamista: lisää painoa Olli Rehnin salkkuun.

Keskeistä on, että nyt saavutetut päätökset laitetaan viipymättä täytäntöön ja että niin Kreikka kuin Italiakin laittavat toimeen antamansa lupaukset.

Työkoneiden moottoreista äänestys täysistunnossa

Täysistunnossa äänestettiin tiistaina työkoneiden moottoreiden päästöjä koskeva mietintö, jonka raportööri olin. Mietinnössä oli kyse komission esityksestä, jolla pyrittiin laajentamaan niin kutsuttua joustomekanismia. Tämän perusteella on mahdollista tuoda markkinoille tietty määrä heikomman päästörajan moottoreita. Lisäjoustoksi komissio esitti alun perin 50 prosenttia direktiivissä jo alun perin olleen 20 prosentin sijaan – tätä tosin vain rajatuksi määräajaksi. Parlamentille tämä oli liikaa: esityksen hyväksyminen komission esittämällä tavalla olisi tarkoittanut, että rankaisemme hyviä suoriutujia – niitä, jotka hoitivat hommansa ajoissa – ja palkitsemme niitä, jotka vitkuttelivat.

Kompromissi kiistaan löytyi neuvoston kanssa jo ennen kesälomia. Täysistunnossa päästiin äänestämään kuitenkin vasta nyt, sillä mietintö jäi useammaksi kuukaudeksi hyllylle niin kutsuttuja vastaavuustaulukoita koskevan institutionaaliseen kiistaan johdosta. Enemmän joustomekanismista ja vastaavuustaulukkokiistasta löytyy blogistani päiväyksellä 21.4.2011.

Tulevia tilaisuuksia:

28.10 Helsingin kirjamessuilla

11.11 Seminaari – Naiset rauhanrakentajina (Helsinki)

14.11 Puhujana Ikääntyvien yliopisto (Hämeenlinna)

Facebookissa voit seurata tekemisiäni tykkäämällä sivustoani:

http://www.facebook.com/#!/pages/Sirpa-Pietik%C3%A4inen/140188405326

Sirpa Pietikäinen

Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan

Kysy Sirpalta

Tilaa uutiskirje

Liity tältä sivulta uutiskirjeen tilaajaksi.

Tilaa uutiskirje

Liity tukijoukkoihin

Liity tältä sivulta Sirpan tukijoukkoihin.

Liity tukijoukkoihin

Saatat olla kiinnostunut myös näistä kannanotoista