Kannanotot

Ekologinen Eurooppa Kannanotot

Ilmastonmuutos etenee vauhdilla

26.11.2015 Ekologinen Eurooppa KannanototSirpa sanonut

Kansainvälisen ilmastotutkijoiden paneeli IPCC perustettiin 1980-luvun lopulla keräämään tietoa ilmaston muutoksista. Paneelin raportteja on laatimassa satoja tutkijoita ja sen näkemysten katsotaan antavan täsmällisintä tieteellistä tietoa ilmaston tilasta.

 

Vuodesta 1950 alkaen ilmakehä ja meret ovat lämmenneet. Kuluneet kolme vuosikymmentä ovat olleet jokainen toistaan lämpimämpiä ja jokainen lämpimämpiä kuin mikään aiemmista vuosikymmenistä vuodesta 1850 lähtien. Ilmasto on lämmennyt vuosien 1880-2012 välillä 0,85 astetta – yhden asteen rajan arvellaan menevän rikki lähiaikoina. Meret toimivat lämmön päävarastona, varastoiden 90 % vuosien 1971 ja 2010 kumuloituneesta energiasta. Lämpimien uimavesien ohella se tarkoittaa yhä kiihtyvämpää happamoitumista.

 

Jää- ja lumipeite ovat pienentyneet. 1900-luvun aikana merenpinta on kohonnut 19 cm. Ilmakehässä esiintyy koko ajan enemmän kasvihuonekaasuja.

 

Ilmastonmuutos nopeutuu kiihtyvällä vauhdilla ja sen vaikutukset ovat peruuttamattomia. Vaikka lopettaisimme kasvihuonekaasujen päästön heti, niiden vaikutukset säilyvät ilmakehässä vielä vuosikausia.

 

 

Kustannukset ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi nousevat koko ajan

 

Toimet ilmastonmuutokset torjumiseksi kallistuvat koko ajan. Jos tarvittavia toimenpiteitä ei aloiteta nyt, päästöjen vähennystavoite vuosille 2030-2050 täytyy asettaa merkittävästi korkeammalle tasolle. Taloudellinen sopeutuminen ilmaston muutoksen hillitsemiseen vaikeutuu entisestään, jos päätöksiä lykätään tuleville vuosikymmenille.

 

Vuonna 2009 julkaistu Sternin raportti arvioi, että toimimattomuus ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi syö 5 % globaalista BKT:stä joka ikinen vuosi. IPCC arvioi vuoden 2014 raportissaan, että hillitsemistoimet ovat sitä kustannustehokkaampia, mitä nopeammin ne aloitetaan. Ainoastaan alle 0,06 prosentin BKT-kasvuvauhdilla voidaan varmistaa ilmakehän kestävyys.

 

Ilmastonmuutoksen torjuntatoimia ei tule nähdä kustannuseränä, joka syöksee Euroopan turmioon. Kyse on aivan päinvastaisesta: uusista teknologioista, tuotantotavoista ja innovaatioista on mahdollista saada suunnatonta taloudellista hyötyä. Aurinko- ja tuulienergian kustannustehokkuus lisääntyy vauhdilla ja kansainvälinen energiajärjestö on arvioinut niiden ohittavan tuotantomenetelmänä fossiiliset polttoaineet 2030-luvun alkuun mennessä.

 

 

Ilmastonmuutos on riski myös sijoittajille

 

Tällä hetkellä markkinoiden arviot näiden hyödykkeiden arvoista perustuvat oletukselle siitä, ettei ilmastonmuutoksen hillinnästä saada poliittista päätöstä aikaan; jos maailman maat ovat kuitenkin tosissaan ilmastonlämpenemisen hillinnässä, tulee tulevaisuuden talouden perustua uusiutuville, ei fossiilisille polttoaineille.

 

Siirtymä uudenlaisiin tuotannon ja kulutuksen malleihin romahduttaisi fossiilisten polttoaineiden arvon. Näin ollen hiilikuplan puhkeaminen koituisi kaikkien näihin sijoittaneiden kukkarolle. Halvaksi ei tule kuitenkaan toinenkaan vaihtoehto: jos ilmastonmuutosta ei kyetä hillitsemään, on tästä aiheutuvia kustannuksia mahdotonta arvioida.

 

Ranskassa hyväksyttiin tänä vuonna maailman mittakaavassa ainutlaatuinen lainsäädäntö, jossa pörssilistatut yhtiöt velvoitetaan julkaisemaan toimintaansa liittyvät ilmastoriskit. Lainsäädännön puitteissa yhtiöiden tulee siis ilmoittaa investoijilleen ne yhtiön rahoitukseen ja toimintaan liittyvät riskit, joita ilmastonmuutos aiheuttaa – mukaan lukien riskit yrityksen käyttämille tuotteille ja sen tuottamille palveluille.

 

Kyse ei ole vain ympäristötietoisuudesta, vaan puhtaasta rahasta: esimerkiksi pankit HSBC, Citi ja luottoluokittaja Standard&Poors ovat todenneet öljyn, kaasun ja hiilen arvon romahtamisen olevan todellinen riski maailman taloudelle.

Mitä on tapahtunut ennen Pariisin kokousta?

 

Euroopan unioni johtaa ilmastotoimia – vai johtaako?

 

EU:ta pidetään edelläkävijänä ilmastotoimissa etenkin sen pitkälle viedyn päästökauppajärjestelmän vuoksi. Suuripäästöinen teollisuus näkee siinä myös syyn hidastaa ilmastonmuutostoimia – tuotannon ja työn pelätään siirtyvän Euroopan ulkopuolelle ja heikentävän alueen kilpailukykyä.

 

EU:n edelläkävijyydestä uhkaa tulla illuusio. Vahvan poliittisen viestin puuttuessa EU:ssa on jätetty käyttämättä se potentiaali, jota uusiutuvan energian sektori voisi parhaimmillaan tuoda. Esimerkiksi kymmenen suurimman aurinkopaneelivalmistajan joukossa ei ole yhtään eurooppalaista yritystä, vaan osaamisen painopiste on siirtynyt Kiinaan. Panostaminen uusiutuviin energiamuotoihin näkyy Kiinassa myös siinä, että maa on ilmoittanut pääsevänsä asettamiinsa ilmastotavoitteisiin etuajassa.

 

EU-jäsenmaat eivät ole myöskään löytäneet poliittista tahtoa puuttua fossiilisten polttoaineiden tuotannolle ja käytölle annettaviin valtiontukiin. Jo pelkästään suoria tukia tälle teollisuudelle annetaan 100 miljardin euron verran vuodessa. Sen päälle tulevat vielä muun muassa päästökauppajärjestelmän kautta jaettavat ilmaiset päästöoikeudet, joita jaetaan 160 miljardin euron edestä vuosittain hiili-intensiiviselle teollisuudelle.

 

Vaikka fossiilisten polttoaineiden käyttö energiantuotannossa voitaisiin lopettaa 2050 mennessä, suurista EU-maista Saksa, Iso-Britannia, Ranska ja Italia ovat viime vuosina lisänneet hiilen käyttöä. Puolan tuore vallanvaihdos ennakoi niin ikään vaikeita aikoja vähähiilisen talouden edistämiselle.

 

EU:n tulisi jatkaa kunnianhimoisella ilmastopolitiikan tiellä. Fossiilisten tukimuotojen lopettamisen ohella Euroopan tulisi tavoitella 60 prosentin lisäystä energiatehokkuuteen ja 50 prosentin lisäystä uusiutuvien käyttöön. Myös hiilidioksidipäästöjen vähennystavoite tulisi olla nyt asetettua korkeampi. Erityisen tärkeää olisi parantaa energiatehokkuutta. Asuminen ja rakentaminen kuluttavat kolmasosan kaikesta tuotetusta energiasta, joten rakennusten energiatehokkuutta parantamalla voitaisiin saada merkittäviä säästöjä.

 

 

Pariisissa on pidettävä kiinni kunnianhimon tasosta

 

Pariisin joulukuiseen ilmastokokoukseen on ladattu paljon odotuksia.

Kunnianhimoisimmillaan kokous voi tuottaa ennennäkemättömän laajan, kaikkia osapuolia sitovan ilmastosopimuksen.

 

Ilmastosopimuksen pohjana on puhdas matematiikka: jos ilmaston lämpeneminen halutaan pitää alle kahdessa asteessa, maailman valtioiden käytettävänä on vajaa 500 miljardia hiilitonnia vuoteen 2100 mennessä. Hiilidioksidin määrässä se tarkoittaa 1850 miljardia tonnia. Yksistään viime vuonna maailman ilmakehään päästettiin 37 miljardia tonnia hiilidioksidia.

 

Pariisin ilmastosopimuksen osapuolet ovat sitoutuneet vähentämään omia hiilidioksidipäästöjään laajemmalla joukolla kuin koskaan aiemmin. 119 maata ovat tehneet lupauksia, joilla katetaan 85 prosenttia globaaleista CO2-päästöistä. Nämä toimet ovat poliittisesti tärkeitä, mutta riittämättömiä. Niiden myötä ilmaston lämpeneminen saataisiin hillittyä 2,7 asteeseen ja ilmastobudjetti jäisi 12 miljardia tonnia plussan puolelle.

 

Määrällisten tavoitteiden tueksi on luotava avoimet ja verrattavissa olevat laskentamenetelmät. Juuri jokin aika sitten kävi ilmi, että Kiinan pienentyneet päästöt johtuvatkin että edellisvuosien päästöjä oli korjattu ylöspäin. Globaaliin päästömatematiikkaan on voitava luottaa.

 

Yksi tärkeä päätös liittyy myös ilmastorahoitukseen. Kööpenhaminan kokouksessa 2009 perustettu Green Climate -rahastolla on tavoitteena rahoittaa kehitysmaiden sopeutumis- ja hillitsemistoimia 100 miljardilla dollarilla vuosittain vuoteen 2020 asti. EU ja sen jäsenmaat ovat sitoutuneet noin 14 miljardin euron rahoitukseen tämän vuoden aikana. 100 miljardin tavoite saattaa jäädä toteutumatta, kun esimerkiksi Kiina on ilmoittanut jättäytyvänsä sen ulkopuolelle ja jatkavansa sen sijaan etelä-etelä -yhteistyön rahoitusta. Rahoituksen riittävyyden ohella keskustelua käydään lisäksi siitä, missä määrin rahoitusta kanavoidaan suoraan julkiselle sektorille ja toisaalta suoraan yrityksille sekä public-private -yhteistyöhankkeisiin.

 

 

 

 

 

 

 

Sirpa Pietikäinen

Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan

Kysy Sirpalta

Tilaa uutiskirje

Liity tältä sivulta uutiskirjeen tilaajaksi.

Tilaa uutiskirje

Liity tukijoukkoihin

Liity tältä sivulta Sirpan tukijoukkoihin.

Liity tukijoukkoihin

Saatat olla kiinnostunut myös näistä kannanotoista