Hallitus on päättänyt uudistaa Suomen ympäristöhallinnon. Hallinnon uudistamishankkeen ALKUn lähtökohtina ovat hallinnon tehostaminen ja resurssien käytön vähentäminen. Perinteisiä ja useimmiten tarvittavia tavoitteita. Mutta unohtuuko tässä kaikessa tärkein – hyvä ympäristöhallinto kansalaisille.
Hallinnon uudistamistyön tavoitteena on valtion tuottavuusohjelma, sekä yhteistyökumppaneiden lisääminen ympäristöhallinnossa. Ympäristökeskusten kumppaneiksi tulisivat nykyiset TE-keskukset ja tiepiirit. Tärkein tavoite on ollut muodostaa luonnonvarojen yhteistyökumppaneita. Kukaan ei ole kuitenkaan kertonut, miten sisäinen työnjako toteutuisi. Hankkeen uusien yhteistyökumppanien nimissäkään ei näy ympäristö -sanaa. Puhutaan vain luonnonvaroista. Hankkeella haluttaneen helpottaa yritystoimintaa, ja ollaan yhä enemmän siirtymässä ympäristönsuojelusta luonnonvarojen tehokäyttöön. Samalla useamman palvelupisteen mukanaan tuoma asiakas- ja kansalaislähtöisyys menetetään.
Aluehallinnon uudistusprojekti uhkaa hajottaa Suomen ympäristöhallinnon. 1980-luvulla Suomessa aloitettiin rakentamaan ympäristöhallintoa. Tässä rakentamistyössä merkittävä sija oli myös ympäristöjärjestöillä. Suomen ympäristöministeriö, ympäristökeskus ja alueellisella tasolla toimivat ympäristökeskukset ja ympäristölupavirastot muodostavat yhdessä valtion ympäristöhallinnon, jota on kansainvälisessä arvioinnissa kiitetty yhdeksi maailman parhaista. Nyt Suomi on ottamassa ison askelen taaksepäin, totesi Sirpa Pietikäinen Hämeessä.
Pietikäinen on yllättynyt, että hallitus valmistelee hanketta täydessä hiljaisuudessa. Asiassa tarvittaisiin laaja keskustelu valtion, kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen välille. Jos hanke avattaisiin julkiselle keskustelulle, ei aikataulussa pysyttäisi. Tämän laajuinen uudistus tarvitsee syvempää arviointia, vertailua ja keskustelua. Hanke ei voi olla vain hallitusohjelmatavoitteen täyttymys.