Hyvää itsenäisyyspäivää 99-vuotiaalle Suomelle!

Yksi suuri suomalainen oli Jean Sibelius, jonka elämäntyötä juhlitaan ylihuomenna 8. joulukuuta.

Sibelius oli samanaikaisesti patriootti ja kosmopoliitti. Hänen sävellyksensä nostattivat kansallistuntoa Suomessa ja herättivät ihailua muualla. Sibelius oli paitsi suomalainen, hyvin vahvasti eurooppalainen. Hän opiskeli Berliinissä ja Wienissä, työskenteli ja matkaili useissa Euroopan kaupungeissa. Italian kaupungit ja Kööpenhamina olivat hänelle tuttuja. Hänelle isänmaallisuus ei merkinnyt sulkeutumista, ahdasmielisyyttä tai vieraiden kulttuurien pelkoa, vaan päinvastoin tervettä ylpeyttä omasta kulttuurista, yhtäläisyyksien löytämistä muihin ihmisiin ja kulttuureihin sekä avointa uteliaisuutta muille ajatuksille, aatevirtauksille ja kulttuureille.

Tunnistan nämä samat kansainvälisen patriootin piirteet yhdistyneenä omassa, jo edesmenneessä isässäni. Hän syntyi Viipurissa, tuli evakkona kanta-Suomeen, asui ja työskenteli myös Ruotsissa, Tanskassa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Isäni oli aina avoin uudelle ja kansainvälinen, mutta samaan aikaan hyvin isänmaallinen mies, sotaveteraani. Finlandia-hymni merkitsi hänelle paljon. Muistan pikkutyttönä kuunnelleeni itsenäisyyspäivänä isäni laulua mieskuorossa Parikkalan kirkossa. Vieläkään en voi liikuttumatta kuunnella Finlandiaa mieskuoron esittämänä, muisto liittyy niin läheisesti isääni.

 

Jean Sibeliuksen päivä on kalenterissa hyvin lähekkäin itsenäisyyspäivän kanssa. Itsenäisyyspäivän juhlallisuuksissa Finlandian kuullessamme tunnemme itsemme hyvin isänmaallisiksi. Oikea isänmaallisuus ei ole nationalismia, vaan jotain paljon suurempaa ja syvempää. Se suuruus ja syvyys heijastui myös Sibeliuksen musiikissa. Siinä oli paljon kansainvälisiä vaikutteita, vaikka me koimme ja koemme sen hyvin suomalaisena.

 

Sibelius tuli tietoiseksi suomalaisuudestaan oivaltaen kansallistunteen merkityksen Wienissä viettämänsä vuoden aikana. Useimmat hänen opiskelutovereistaan olivat eurooppalaisten vähemmistökansojen edustajia, ja keisarikunta oli kuohumistilassa vähemmistöjen korostaessa omakielistä kulttuuriaan.  Hänen suhteensa suomenkielisyyteen ja kansallishenkeen muuttui ja kehittyi. Wienissä Sibelius alkoi säveltää Kullervo-sinfoniaa, läpimurtoteostaan.

 

Musiikki on kulttuurinen ja universaalinen kieli, jota meidän on syytä vaalia enemmän. Musiikki puhuttelee meitä kansallisuusrajojen, kielirajojen ja aaterajojen yli.  Kuten Finlandia, joka edustaa muualla kuultuna suomalaista musiikkia ulospäin. Juhlikaamme tänään Suomea, Sibeliusta ja suomalaista musiikkia, suomalaisina, eurooppalaisina, kansainvälisinä patriootteina.

Kommentointi on suljettu.