Kesäkuussa 2012 Riossa järjestettävä kestävän kehityksen konferenssi on monella tapaa merkittävä kokous. Järjestävänä tahona yleisesti Rio+20 -nimellä kulkevalle kokoukselle toimii YK:n yleiskokous ja sen esi-isä on 1992 järjestetty Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi. Osallistuin tuolloin kokoukseen Suomen ympäristöministerinä ja olen seurannut siitä lähtien tiiviisti Riossa sovitun ”Agenda 21”:n edistymistä. Mepeillä on niin ikään roolinsa kokousta edeltävien EU-kantojen muotoilussa; tämä prosessi polkaistiin käyntiin tänään parlamentissa järjestetyllä kuulemisella.
Vihreä talous ja kestävän kehityksen kansainvälinen hallinto ovat Rion kokousagendan kaksi kantavaa teemaa. Parlamentin kuulemisessa puhunut taloustieteilijä Peter Wooders (/ International Institute for Sustainable Development) muistutti, että vihreän talouden tiellä seisoo ainakin kaksi suurta kysymystä, joiden globaaliin ratkaisuun Riossakin tulisi keskittyä: toinen näistä koskee haitallisia tukiaisia ja toinen julkisia hankintoja.
Wooders arvioi, että joka vuosi noin prosentti koko maailman yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta hukkuu hiilitukiaisiin joko suoraan tai epäsuorasti. Mitä haitallisiin tukiin tulee, ei EU:kaan ole mikään pulmunen: esimerkkinä muutama kuukausi takaperin tehty käsittämätön päätös, jonka mukaisesti unioni päätyi jatkamaan kannattamattomien hiilikaivosten tukemista. Erilaisten tukijärjestelmien uudistaminen, verotuksen painopisteiden muuttaminen – esimerkiksi siirtymistä työllisyyden verottamisesta erilaisten haitakkeiden verottamiseen – sekä myös hyvinvointia, talouskasvua ja yritysten voittoa mittaavien indikaattoreiden uudistaminen ovat aiheita, joita olen pyrkinyt pitämään esillä ympäristövaliokunnan lisäksi myös erityisesti talousvaliokunnassa: vihreä, tehokkaampi talous kaipaa toteutuakseen politiikan lohkot halkovan muutoksen.
Julkisia hankintoja ja niiden viherryttämistä käsittelinkin blogissani pari viikkoa sitten: EU:ssa meneillään oleva lainsäädäntöuudistus tarjoaa mahdollisuuden uudistaa käytäntöjä radikaalistikin. Wooders näki Rion kokouksen mahdollisuutena löytää globaaleja minimisääntöjä julkisten hankintojen vihreyttä mittaaville metodeille ja uusia yhteistyökeinoja tällä saralla.
Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden kato ja moninaiset muut ympäristöongelmat ovat ylettömän tuhlailevan elämän- ja tuotannontyylimme oireita. Nyt on aika kajota syihin – lääkkeinä resurssi- ja ekotehokkuus. Esimerkki hyvästä lainsäädännöstä on EU:n ekodesign -direktiivi, jossa asetetaan rajat sille, kuinka paljon energiaa tietyt tuotteet saavat käyttää. Tämäntyyppisen lainsäädännön vaikutukset ulottuvat yhteismarkkinoita kauemmaksi. Kun tehottomien energiasyöppöjen tuonti unionin alueelle kielletään, on siihen taivuttava myös EU:n ulkopuolisten valmistajien.
Rion konferenssin valmisteluja, agendaa ja muuta tietoa löytyy Rio +20 -kotisivuilta.
Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan