YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon aloittaa Suomen vierailunsa tänään. YK:n pääsihteerin virallista vierailua Suomeen ollaan saatu odottaa tovi: viimeisimmästä virallisesta vierailusta on vierähtänyt kaksitoista vuotta.

Vierailun agendalla on ainakin kaksi maailmanlaajuista kriisiä: ilmasto- ja talous. Näistä ensin mainittuun liittyen Ban Ki-moon tuomitsi tänään Yhdysvaltain kongressin alahuoneessa hyväksytyn kasvihuonekaasupaketin oikeansuuntaisenaankin riittämättömäksi. Paketissa ehdotetaan kasvihuonekaasujen leikkaamista 17 prosentilla vuoteen 2020, mikä on huomattavasti vähemmän kuin mihin EU on sitoutunut kansainvälisen sopimuksen syntyessä (30 %) ja alle sen, mitä kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC on arvioinut välttämättömäksi, jotta ilmaston lämpeneminen pysyy 2 celsiusasteessa (25–40 %).

Viime lauantaina Paavo Lipponen ehdotti YK:n asettavan uuden komission, joka käsittelisi kestävän kehityksen problematiikkaa. Komission tehtävänä olisi myös tehdä suosituksia kestävään kehitykseen liittyvien ongelmien ratkaisuksi. Lipponen on oikeassa perustellessaan komission asettamista sillä, että kestävän kehityksen kysymykset levittyvät laajalle kentälle, joka koskettaa niin ilmaston- kuin ympäristönsuojelua kuin talous-, sosiaali- ja oikeudenmukaisuuskysymyksiäkin. Lipposen YK-komission johtoon ehdottama Tarja Halonen sopisi tehtävään hienosti.

Vahva YK on EU:n etu. Unionin suhtautuminen maailmanjärjestöön on kuitenkin ollut ailahtelevaista ja unionin vaikutusvalta YK:n sisällä painoarvoamme alhaisempi. Liian paljon energiaa tuhlautuu yhteisten kantojen hiontaan sen sijaan, että keskityttäisiin aidosti löytämään ratkaisuja globaaleihin kysymyksiin maailman muiden alueiden kanssa.

Maailmanjärjestön areenoilla keskenään ristiin puhuva EU tekee itselleen sekä maailmanjärjestön tehokkaalle toiminnalle vain hallaa. Uudenlaisten haasteiden ratkaisemiseksi kohdistettujen toimien ohella EU:n tulee seuraavalla kaudellaan keskittyä globaalissa toiminnassaan YK:n uudistamiseen.

Lissabonin sopimuksen myötä EU:n ulkopolitiikka saisi uuden kärkihahmon ulkoministeristä, joka toimii sekä unionin korkeana edustajana kolmansiin maihin, että komission jäsenenä. Tämä uusi johtajuus avaisi ennennäkemättömän mahdollisuuden yhtenäisempään YK-politiikkaan. EU:n yhtenäisen ja vahvan roolin YK-reformissa on oltava yksi uuden ulkoministerin prioriteeteista. Pitkänajan tähtäimenä on turvaneuvoston uudistus, jossa EU:lle luodaan turvaneuvostoon yksi yhteinen paikka.

Turvaneuvoston uudistamisen vaikeuteen ei pidä kuitenkaan juuttua, vaan jo nyt on mahdollista uudistaa muiden YK-elinten roolia. Hallinnonvaihdoksen myötä Yhdysvalloissa on nyt myös halukkuutta luoda YK:lle vahvempi rooli. Esimerkiksi talous- ja sosiaaliasioista vastaavan ECOSOC:n sekä ihmisoikeusneuvoston roolia tulee ensisijassa pyrkiä vahvistamaan.

Ihmisoikeusneuvoston osalta olisi erityisen tärkeää, että se pystyisi puuttumaan ihmisoikeusrikkomuksiin myös ilman kyseessä olevan valtion suostumusta. Tämän lisäksi YK:n ihmisoikeusvaltuutetun itsenäisen aseman vahvistaminen on äärimmäisen tärkeää.

Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan