Slovenia luovuttaa Euroopan Unionin kiertävän puheenjohtajuuden ensi kuun alussa Ranskan käsiin. Puheenjohtajakautta luonnehditaan unionin historian painavimmaksi, eikä aivan suotta: Ranskan johdolla pitäisi päättää niin laajan ilmasto- ja energiapaketin konkretisoimisesta kuin siitä, kenet nimitetään Lissabonin sopimuksen luomiin uusiin, korkeisiin virkoihin. Perussopimuksen hylkäämisestä huonoa omaatuntoa poteva Ranska on painottanut ”paluutaan Eurooppaan”. Ohi ovat yksisilmäisen kansallisen eduntavoittelun päivät: uusi puheenjohtaja painottaa yhteistoimintaa koko Euroopan eduksi.

Ranskan puheenjohtajuuden painopisteet ovat energia ja ilmasto, puolustus ja maahanmuutto. Ranska on ilmoittanut työskentelevänsä hartiavoimin sen eteen, että komission ilmasto- ja energiapaketista päästään yksimielisyyteen neuvostossa, ja että EU voi Kööpenhaminan neuvottelupöydissä puhua yhdellä äänellä vahvan ilmastopolitiikan puolesta. Todennäköistä on, että Ranska yrittää saada tukea ajatukselle ”hiiliverosta” unionin ulkopuolelta tuleville tuotteille. Tiedossa on, että Ranska on tyytymätön myös muutamaan muuhun energia- ja ilmastopaketin kohtaan: Jännityksellä odotan, malttaako puheenjohtaja lupaustensa mukaisesti unohtaa kansallisen etunsa ja toimia yleinen etu mielessään. Paketin yksityiskohtia voi vielä hioa – erityisesti biopolttoaineiden kestävyyskriteerien tarkentaminen olisi toivottavaa – mutta koko paketin auki repiminen ei tee muuta kuin sysää Eurooppaa taas kauemmaksi edes vaatimattomien ilmastotavoitteiden saavuttamisesta.

Puheenjohtajuuskauden motoksi globalisaation muutospaineiden kynsissä pyristelevät ranskalaiset ovat valinneet ”suojelevamman Euroopan” (a more protective Europe). Sarkozy on useaan otteeseen painottanut kansalaisten kokevan, että EU on hyljännyt heidät vapaan markkinatalouden armoille. Niin kansalaisten, kansalaisjärjestöjen kuin EU-johtajienkin tulisi kuitenkin muistaa, että yhdessä toimiminen on aina tehokkaampaa kuin yksin puuhailu. EU on työkalu hallitsemattoman globalisaation hallitsemiseen. Yhdessä unioni voi paremmin vastata koko maailmaa koskettaviin haasteisiin ja rakentaa sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestävämpää maailmaa.

Sosiaalipoliittinen paketti, jonka komissio kaavaili julkaisevansa jo tämän vuoden alkupuolella, julkaistaan näillä näkymin 2. heinäkuuta, aivan Ranskan puheenjohtajuuden aluksi. Puheenjohtajamaalla on ainutlaatuinen tilaisuus polkaista käyntiin prosessi, jonka loppupäässä häämöttäisi koko unionin kattavan sosiaalisen ulottuvuuden luominen ja vastata näin osaltaan kansalaisten kasvavaan turvattomuuden tunteeseen. Sosiaalipaketti jäänee kuitenkin vielä vaillinaiseksi tästä tavoitteesta. Mielestäni koko unionin kattava sosiaaliturvasopimus olisi olennainen osa sosiaalisen ulottuvuuden luomista. Sosiaaliturvasopimuksella jokaiselle unionin kansalaiselle jäsenmaasta riippumatta taattaisiin minimipalkka, oikeus kohtuulliseen toimeentulon turvaan sekä riittäviin, kattaviin ja kohtuuhintaisiin peruspalveluihin. Mielenkiintoinen yksityiskohta ranskan puheenjohtajakaudella on myös, että maa nostaa muistisairaat, kuten Alzheimer-potilaat ja heidän hoitonsa agendalleen.

Maahanmuutto, yksi puheenjohtajuuden painopisteistä, linkittyy niin ikään kansalaisten turvallisuuden lisäämiseen. Ranska haluaa viedä eteenpäin ajatusta EU:n yhteisestä maahanmuuttopolitiikasta. Ranskalle tärkeä on erityisesti kysymys laittomasta maahanmuutosta. Avainasemassa yhtenäisemmän maahanmuuttopolitiikan luomiselle sekä Unionin alueelle suuntautuvan laittoman maahanmuuton vähentämiseksi on Ranskan vahvasti ajama Välimeren unioni.. Välimereen keskittyvän Ranskan ei kuitenkaan pidä unohtaa, että maahanmuuttopolitiikan muodostaminen ja yhtenäisempien standardien hakeminen on koko unionin asia. Niin unionin muiden jäsenmaiden kuin puheenjohtajankin tulee myös ottaa huomioon maahanmuuton positiiviset aspektit, joita pitäisi tuoda tähänastista vahvemmin esille: Maahanmuuttoa koskevan keskustelun negatiivinen pohjavire jättää varjoonsa ilmiön monet positiiviset ja toisaalta inhimilliset puolet. Inhimillinen turvallisuus ajatuksena lähtee yksilön tarpeista ja oikeuksista, sekä vahvasta ihmisoikeuspolitiikasta. Eurooppaan toivovien ihmisten oikeusturvaa ja asemaa on syytä nykyisestä parantaa. Eurooppa taas tarvitsee työvoimaa ja kulttuurinen monimuotoisuus voi olla vain vahvuus.

Välimeren alueen yhteistyön lisääminen on sinällään kannatettava ajatus. Tiivis yhteistyö tarjoaa mahdollisuuksia maahanmuuttopolitiikan lisäksi myös muilla politiikka-alueilla. Huikeaa potentiaalia omaa esimerkiksi yhteistyö uusiutuvan energian alalla: Saharassa aurinkopaneelein tuotetun sähkön tuominen Eurooppaan olisi erittäin kannatettava Välimeren alueen yhteistyöhanke. Välimerellä puuhatessa ei saa kuitenkaan unohtaa kahta muuta unionin aluepolitiikan painopistealuetta: Itämerta ja Mustaamerta. Yhteistyö näillä alueilla on vähintään yhtä tärkeää kuin Välimeren alueella. Itämeren erityisesti ympäristönsuojelun takia, Mustanmeren erityisesti poliittisen vakauden takia. Ensiarvoisen tärkeää olisi myös eri politiikkojen, projektien ja painopisteiden jatkuvuus ja koheesio. Yhden puheenjohtajan painottamat ja alullepanemat projektit eivät missään nimessä saisi painua unholaan jo heti seuraavan tai viimeistään sen jälkeisen puheenjohtajan kaudella.

Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan