Kannanotot

Blogi

Torjuisitko vasenkätiset niin kuin turvapaikanhakijat?

23.9.2015 BlogiInhimillinen Eurooppa KannanototSirpa sanonut

Lähi-idän kriisien seurauksena syntyneiden pakolaisvirtojen suuruus ja turvapaikanhakijoiden kasvanut määrä ovat aiheuttaneet Eurooppaan ennen kokemattoman paineen. Maailmassa arvioidaan olevan 60 miljoonaa pakolaista, joista Eurooppaan on saapunut tänä vuonna noin 270 000 turvapaikanhakijaa. YK:n arvioiden mukaan pakolaisten määrä ei ainakaan vähene lähitulevaisuudessa. Seuraavan suuren pakolaisaallon taustatekijäksi ennustetaan ilmastonmuutosta, joka edetessään heikentää elinmahdollisuuksia kehittyvissä maissa.

Kansainvälinen yhteisö, EU ja sen jäsenvaltiot ovat epäonnistuneet lähialuepolitiikassaan jo vuosien ajan, mutta nyt seuraukset alkavat tuntua konkreettisesti myös meillä Euroopassa. Ihmismäärän kasvaessa ja liikkumisen helpottuessa Eurooppa ei voi sulkea itseään kuvun alle Under the Dome –tv-sarjan tyyliin. Euroopan yhteinen maahanmuuttopolitiikka on jäänyt liiaksi pelkkien puheiden tasolle, ja siksi edessämme on hallitsematon tilanne, joka vaatii yhteistoiminnan kehittämistä kriisiolosuhteissa, samaan tapaan kuin finanssikriisin aikana.

Eilisessä oikeus- ja sisäasioiden ministerien kokouksessa päästiin sopuun 120 000 turvapaikanhakijoiden jakamisesta jäsenmaiden kesken. Päätös ei syntynyt yksinmielisesti, ja eri maiden vastustus on ymmärrettävää suhteessa siihen, miten pakolaisten määrä koettelee joidenkin valtioiden vastaanottoresursseja. Kuitenkin kansainväliset sopimukset ja yhdessä sovitut käytännöt luovat säännöt pakolaisten vastaanottamiseen, eikä kyse ole vain EU:n ja jäsenvaltioiden vapaasti sovellettavasta politiikasta.

Geneven pakolaisten asemaa koskeva yleissopimus vuodelta 1951 velvoittaa sopimusmaita antamaan turvapaikan vainon kohteeksi joutuneille ihmisille. Sopimus solmittiin aikanaan toisen maailmansodan seurauksena syntyneen, lähinnä Euroopan sisäisen pakolaisvirran käsittelemiseksi. Kriisien luonne on muuttunut radikaalisti noiden vuosien jälkeen, mutta ihmisten hätä ja tarve suojaan ovat edelleen samat.

Sinä aikana kun Eurooppa on vaurastunut, olemme samalla irtautuneet aseellisten konfliktien ja kriisien todellisuudesta. Ilmastonmuutos, ihmisten kasvava lukumäärä ja liikkuvuus väistämättä lisäävät suuria väestönliikkeitä maailmassa. Tämän vuoksi tarvitaan myös yhteisiä mekanismeja ongelmien ratkaisemiseksi. Meillä on kansakuntana varaa huolehtia ihmisistä, joilta muuten puuttuvat elämän perusedellytykset, kuten ruoka, lämpö ja toimeentulo. Monet huomattavasti köyhemmät maat, kuten Libanon ja Jordania, kantavat paljon Eurooppaa suuremman osuuden pakolaisista. Siinä missä EU:n sisällä pakolaiset edustavat tällä hetkellä 0,11 % väestöstä, Libanonissa vastaava osuus on 25 %.

Komission suunnitelman mukaisesti EU:n on kehitettävä tehokas mutta inhimillinen rajavalvontajärjestelmä, otettava käyttöön yhtenäinen lista turvallisista lähtömaista, luotava paremmin toimivia, laillisia ja turvallisia tapoja saapua Eurooppaan, tehostettava hakemusten käsittelyprosessia ja kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden palauttamista, pyrittävä auttamaan ihmisiä paremmin heidän kotimaissaan sekä puututtava salakuljetusverkostojen toimintaan. Juncker kehotti jäsenmaita myös väliaikaisiin joustoihin työmarkkinoilla niin, että turvapaikanhakijoiden olisi mahdollista työskennellä hakuprosessin aikana.

Pitkän aikavälin ratkaisu on puuttuminen kriisien alkulähteisiin. Juncker on syystäkin paheksunut jäsenvaltioita, jotka ovat leikanneet rajulla otteella kehitysapurahoitusta – juuri tällä rahoituksella tuetaan demokratiakehitystä, ympäristön kestävyyttä ja konfliktinratkaisua kehittyvissä maissa.

Toiseksi on vahvistettava YK:n roolia laajentamalla sen suojelumandaattia sekä lisäämällä YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n sekä Maailman elintarvikeohjelma WFP:n resursseja pakolaisleirien ylläpitoon.

Käynnissä olevassa keskustelussa on tärkeintä muistaa, että kukaan Eurooppaan pyrkivä ihminen ei ole ”laiton”, vaan ihmisoikeusjulistuksen nojalla kaikille kuuluvat oikeus turvaan, suojaan ja inhimilliseen elämään. Myös EU-maat ovat sitoutuneet näihin oikeuksiin, lukuisten muiden kansainvälisten sopimusten lisäksi, jotka velvoittavat ottamaan vastuuta kriisistä ja pakolaisista.

Pakolaisuuden ei pitäisi määrittää ihmistä, vaan se kertoo ainoastaan, millaisessa tilanteessa ihminen on kyseisellä hetkellä. Kotimaastaan pakenevien joukossa on sama monenkirjava joukko ihmisiä, kuin minkä tahansa muunkin väestöryhmän keskuudessa. Kenellekään ei tulisi mieleen yleistää vasenkätisiä vaarallisiksi, vaikka varmasti rikollisten joukosta löytyy monia vasenkätisiä.

 

Lisätietoja komission toimenpiteistä: http://europa.eu/rapid/press-release_IP-15-5596_en.htm

Sirpa Pietikäinen

Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan

Kysy Sirpalta

Tilaa uutiskirje

Liity tältä sivulta uutiskirjeen tilaajaksi.

Tilaa uutiskirje

Liity tukijoukkoihin

Liity tältä sivulta Sirpan tukijoukkoihin.

Liity tukijoukkoihin

Saatat olla kiinnostunut myös näistä kannanotoista