Kannanotot

Blogi

Tiliä ympäristömenoista

9.6.2011 BlogiEkologinen Eurooppa KannanototSirpa sanonutVauras Eurooppa Kannanotot

Erilaiset tilastot, mittarit ja indikaattorit rakentavat pohjaa sille, millaisena yhteiskuntamme, yritystemme ja koko maailman tila näyttäytyy. Tilastot rakentavat myös sitä tietoperustaa, jolle meidän poliitikkojen päätöksenteko rakentuu.

Bruttokansantuotetta määräävänä hyvinvoinnin mittarina on kritisoitu jo hyvän aikaa, mutta kritiikki on huomattavasti vahvistunut viime vuosina – BKT ei mittaa ympäristömme eikä myöskään sosiaalista hyvinvointia. Selvää on, että päätöksenteon tueksi tarvitaan BKT:tä kattavampaa, kokonaisvaltaisempaa ja tulevaisuuteen suuntautuvampaa mittaristoa.

Euroopan parlamentissa hyväksyttiin tällä viikolla kaksi hyvinvoinnin ja talouskasvun uudenlaisen mittaamisen kannalta oleellista raporttia: toisessa pohdittiin laajemmin sitä, millaisilla keinoilla on mahdollista laajentaa katsantokantaa ”BKT:n tuolle puolen” – sisältämään sellaisia indikaattoreita, joilla mitattaisiin mm. ekologisesti kestävää kehitystä, hyvinvointia ja resurssitehokkuutta; toisessa säädettiin tähän tähtäävästä konkreettisesta toimenpiteestä, ympäristötilinpidosta.

Kuivakkaasti ympäristötilinpidon voi määritellä ennen kaikkea analyyttiseksi työkaluksi, joka tähtää ympäristön ja talouden vuorovaikutuksen selvittämiseen. Käytännössä kunnollisen ja verrannollisen tilinpidon merkitys on suuri, sillä ympäristöpolitiikkaa ja tehtyjen päätösten merkitystä ja täytäntöönpanoa on mahdotonta arvioida ilman kunnollista tietopohjaa. Parlamentin raporttiin sisältyi vaade mm. energian, veden, metsien, jätevirtojen ja ekosysteemipalveluja koskevien tietojen tilinpidosta.

Ympäristötilinpito oli yksi kantavista teemoista myös viime viikolla järjestämässäni Globe-ryhmän kokouksessa, jossa pohdittiin yleisesti keinoja eurooppalaisen ja globaalin finanssisektorin viherryttämiseen. Tilinpidon lisäksi keskustelussa nostettiin esiin myös mm. luottoluokituslaitosten kriteeristön muuttaminen – kunkin valtion ja yrityksen luottoluokituksia arvioidessaan näiden tulisi ottaa huomioon myös kestävyys- ja resurssitehokkuusnäkökohdat.

Näin ekologisten ja sosiaalisten mittareiden tulisi vaikuttaa esimerkiksi siihen, miten suosiollisilla ehdoilla kukin valtio voi saada lainaa kansainvälisiltä markkinoilta: parhaimmatkaan taloudenrakenteet eivät takaa tulevaisuuden talouskasvua, jos valtio samalla tuhlailee luonnonvarojaan, ei kiinnitä huomiota energiansäästötoimiin ja antaa kotimaisen korruption rehottaa. Luottoluokituksiin yritysten osalta tulisi vaikuttaa myös kunkin yrityksen toiminnasta mahdollisesti koituvat haitakkeet, joista voi mahdollisesti syntyä miljardien tappiot yritykselle ja mittaamattomat tappiot ympäristölle: esimerkkeinä voi mainita öljy-yhtiö BP:n ja Meksikon öljyvuodon, tai Tepcon ja Fukushiman ydinonnettomuuden.

Kokouksessa keskusteltiin myös ongelmista, jotka syntyvät neljännesvuosikatsauksiin perustuvista lyhytjänteisestä arvioinnista ja siihen usein perustuvasta yritysjohdon palkitsemisjärjestelmästä: ylintä johtoa tulisi palkita pitkäjänteisemmän suorituksen perusteella, joka ottaisi huomioon mm. myös yrityksen toimintaan liittyvät ympäristölliset ja resurssien tehokkaaseen/tehottomaan hyväksikäyttöön liittyvät näkökohdat.

Todellinen muutos vaatii sen, että kerättävät tilinpidot eivät jää vain kirjanpitoa koristamaan, vaan niillä täytyy olla todellista, pelkän ympäristöpoliittisen päätöksenteon ylittävää merkitys kaikilla politiikkalohkoilla.

Sirpa Pietikäinen

Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan

Kysy Sirpalta

Tilaa uutiskirje

Liity tältä sivulta uutiskirjeen tilaajaksi.

Tilaa uutiskirje

Liity tukijoukkoihin

Liity tältä sivulta Sirpan tukijoukkoihin.

Liity tukijoukkoihin

Saatat olla kiinnostunut myös näistä kannanotoista