Kannanotot

Blogi

Tehtävänä yhden sukupolven pelastaminen

15.11.2013 Blogi

Nuorisotyöttömyys on noussut EU-päättäjien todelliseksi huoleksi. Kesäkuussa asiaa puivat EU-maiden johtajat ja tällä viikolla työministerit kokoontuivat aiheen äärelle. Konkreettisena toimenpiteenä EU päätyi antamaan 45 miljardin rahoituksen nuorten työllistämiseen seuraavalle kahdelle vuodelle.

Taloudellisen taantuman aiheuttama työttömyys on monille välivaihe, josta päästään yli taantuman taituttua. Mutta kun yksi kokonainen sukupolvi nuoria kasvaa työttömyyteen, epävarmuuteen ja tyytymättömyyteen, seuraukset voivat olla pitkäaikaiset.

Talouskriiseillä ja niitä seuraavilla kulukuureilla on tapana iskeä rankimmin juuri niihin, jotka ovat suhteellisesti heikommassa asemassa. Työkokemusta vailla olevat nuoret, pienen eläkkeen varassa sinnittelevät ikääntyvät naiset ja tai perheiden yksinhuoltajat. Taantuma jakaa yhteiskuntaa yhä syvemmin kahtia, ilmentyen kasvavina terveyseroina ja syrjäytymisenä.

Euroopan unionilla on toimivaltaa painostaa jäsenmaita kulukuurille kansantalouden tasapainottamiseksi. Sen sijaan siltä puuttuu välineet suojella heikoimmassa asemassa olevia kansalaisia kiristysten seurauksilta. Vammaisten oikeuksien laiminlyönnit tai ikäsyrjintä ovat myös mahdollisia jäsenmaissa ilman, että kansalaisilla on mitään mahdollisuutta saada oikeusturvaa Euroopan unionista. Toimivaltaa ei ole myöskään puuttua romanien kohteluun joissakin jäsenmaissa. Tulokset näkyvät kaduillamme kerjäläisinä.

Vuodesta 2008 alkaen Euroopan unionissa on ollut valmisteilla yhdenvertaisen kohtelun turvaava lainsäädäntö. Siinä todetaan, ettei ketään saa asettaa perusteettomasti eriarvoiseen asemaan taustansa, kuten iän, vamman, uskonnon, etnisen taustan, sukupuolen tai seksuaalisen suuntautumisen vuoksi. Tämä koskee myös keskeisten palvelujen saatavuutta.

Lainsäädännön hyväksyminen on juuttunut joidenkin jäsenmaiden rankkaan vastustukseen neuvostossa. Tämä on ironista, sillä juuri ihmisoikeudet ja niiden kunnioittaminen ovat koko integraation liikkeelle paneva voima toisen maailmansodan kauheuksien jälkeen, ja ne ovat EU:n arvojen tärkein osa. Samalla yhteiset keinomme niiden turvaamiseen juuri tässä politiikan keskeisimmässä kysymyksessä ovat heikoimmat.

Sirpa Pietikäinen

Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan

Kysy Sirpalta

Tilaa uutiskirje

Liity tältä sivulta uutiskirjeen tilaajaksi.

Tilaa uutiskirje

Liity tukijoukkoihin

Liity tältä sivulta Sirpan tukijoukkoihin.

Liity tukijoukkoihin

Saatat olla kiinnostunut myös näistä kannanotoista