Kannanotot

Blogi

Talouskriisin lyhyt historia

2.4.2012 BlogiSirpa sanonutVauras Eurooppa Kannanotot

Harvat osasivat ennustaa sen lumivyöryn, minkä syksyllä 2008 kaatunut yhdysvaltalainen investointipankinjärkäle Lehman Brothers sai konkurssillaan aikaan. Lehmanin veljesten lumipallo pyyhkäisi mukanaan finanssimarkkinoiden luottamukseen niin toisiinsa kuin itseensä ja paljasti karulla tavalla kansainvälisten finanssimarkkinoiden valvonnan ja säätelyn hajanaisuuden.

Kaatuvien pankkiensa avuksi pakotettujen valtioiden kassat hupenivat ja vaikka edelleen meneillään olevan euro-kriisin siemenet kylvettiin osaksi jo hyvinä aikoina – jäsenmaiden lipsuessa yhteisesti sovituista budjettivaje- ja velkasäännöksistä – on kansainvälinen finanssikriisi ainakin yhtä vahvasti syypää ympäri Eurooppaa tehtäviin kipeisiin säästötoimiin.

Kriisiä edelsi löyhän säätelyn ja valvonnan aika – nähtiin, että finanssitoimijoiden itsesäätely on riittävää, eikä ”turhalla sääntelyllä” haluttu jarrutella reippaasti voittoa tuottavaa sektoria. Tämä asenne kuulsi selkeästi esimerkiksi finanssikriisin alkupäivien aikaisen, sektorin eurooppalaisesta säätelystä vastaavan komissaari McCreevyn puheista: komissaari julisti loppuvuodesta 2008 parlamentissa puhuessaan pitävänsä lisäsäätelyä täysin tarpeettomana.

Virheistä on opittu: finanssisektorin valvontaa, säätelyä ja vakautta pönkittävää lainsäädäntöä on laadittu tiiviillä tahdilla viimeisen reilun vuoden aikana.

Finanssisektorin ”vahtikoirina” aloittivat vuoden 2011 alussa kolme eurooppalaista valvontaviranomaista, jotka vastaavat rahoitus-, pankki- ja vakuutustoiminnan valvonnasta. Ennen kriisiä kansainvälisten finanssitoimijoiden valvonta oli lähinnä kansallista – ilman riittävää yhteistyötä valvojien välillä. Kriisiaikana yhteistyön ja hajanaisuuden ongelmat paljastuivat kokonaisuudessaan. Uusi on myös laajasti makrotason valvonnasta huolehtiva Euroopan järjestelmäriskikomitea, jonka tehtävänä on huolehtia siitä, että koko eurooppalaista talousjärjestelmää mahdollisesti horjuttavat riskitekijät pysyvät hallinnassa.

Iskua ottanutta pankkisektoria pakotetaan lainsäädännöllä vahvemmaksi: parlamentin käsittelyssä olevalla lainsäädäntöpaketilla nostetaan pankeilta vaadittavan omapääoman määrää ja kohotetaan sen laatua. Tulevien pankkikriisien estämisessä olennaista on se, että pankeilla on riskinsietokykyä: omia pääomia, joista voi huonoina aikoina nipistää. Uusilla säännöillä pankit pakotetaan keräämään ympärilleen suojapuskurin, joka pitää kovemmassakin vastatuulessa.
Läpileikkaavana teemana uudistuvassa lainsäädännössä on läpinäkyvyys ja pelisääntöjen rikkomisesta koituvat sanktiot. Olemassa olevan säännöstön porsaanreikiä pyrkivät tukkimaan sekä rahoitusmarkkina- että markkinoiden väärinkäytöstä koskeva lainsäädäntöuudistus. Säätelyn ulkopuolelle syntynyttä toimintaa paimennetaan säätelyn piiriin, minkä lisäksi pyritään esimerkiksi määrittämään, milloin niin kutsuttu korkean frekvenssin kaupankäynti on itse asiassa markkinoiden väärinkäyttöä. Vastaan oman ryhmäni osalta markkinoiden väärinkäyttöä koskevan lainsäädännön valmistelusta.

Läpinäkyvyyttä lisätään myös johdannaiskaupan ja yritystoiminnan osalta: uusi johdannaisia koskeva lainsäädäntö pyrkii pakottamaan suurimman osan näillä käydystä kaupasta säännellyille ja valvotuille markkinoille. Tällä hetkellä valtaosa johdannaiskaupasta käydään niin sanotusti ”pöydän yli”, markkinoilta ja valvojilta näkymättömissä. Yritystoiminnan avoimuutta lisäävä lainsäädännön uudistus taas tiukentaa omistusoikeuksien ilmoitusvelvollisuutta, minkä lisäksi energian raaka-ainetuottajille asetetaan velvollisuus ilmoittaa tarkemmin maakohtaiset toimintonsa. Ilmoitusvelvollisuuden laajentaminen on tärkeä askel kohti oikeudenmukaisempaa verotusta ja verotulojen jakautumista. Vastaan niin ikään oman ryhmäni kannoista tämän lainsäädännön osalta.

Ympäristölainsäädännön puolelta lainattu, niin kutsuttu saastuttaja maksaa -periaate sisältää ajatuksen siitä, että haittojen aiheuttajan on oltava niistä myös vastuussa. Finanssimaailmaan ulotettuna tämä tarkoittaa toimijan vastuuta ottamistaan riskeistä. Säätelemättömyyden huikeat kustannukset tunnetaan – säännöt ovat niin toimijoiden itsensä kun laajemman yhteiskunnankin etu.

Kirjoitus julkaistu Hämeen Sanomissa 16.3.2012

Sirpa Pietikäinen

Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan

Kysy Sirpalta

Tilaa uutiskirje

Liity tältä sivulta uutiskirjeen tilaajaksi.

Tilaa uutiskirje

Liity tukijoukkoihin

Liity tältä sivulta Sirpan tukijoukkoihin.

Liity tukijoukkoihin

Saatat olla kiinnostunut myös näistä kannanotoista