Kannanotot

Blogi

Syrizan vaalivoitto antaa vastuuta velkakurin vastustajille

3.2.2015 BlogiUutisnauhaVauras Eurooppa Kannanotot

Kreikan vaalit olivat ennustettu voitto Syrizalle, joka on vastustanut talouskuripolitiikkaa ja Kreikan lainaohjelmien ehtoja. Syrizan kannatus ei riittänyt muodostamaan hallitusta yksin, mutta kumppanipuolue Itsenäiset kreikkalaiset on yhtä lailla kriittinen EU:n talouskuripolitiikkaa kohtaan. Huolimatta Kreikan vaaleja edeltäneestä draamasta, EU;n kannalta tärkeintä on, miten uusi hallitus pystyy yhteistyöhön keskenään sekä kansainvälisten toimijoiden kanssa.

Syriza on huolestuttanut jyrkillä vaatimuksillaan sekä markkinoita että puolueita Kreikassa ja maan ulkopuolella. Markkinoiden viesti on ollut nostaa Kreikan kymmenen vuoden valtionvelkakirjojen korkoa 9,45 prosenttiin. Näin ne indikoivat Syrizan vaatimuksia Kreikan lainaohjelman uudelleentarkastelusta ja lainojen uudelleenjärjestelystä.

Poliittinen vastaus on ollut muistutus siitä, että aiempien hallitusten sopimukset sitovat myös tulevia hallituksia, kuten parlamentin EPP-ryhmästä on muistutettu. Samoin Suomen hallituksen linjana on ollut, että sovitusta pidetään kiinni. Kreikan talousongelmat eivät poistu hallituksen vaihtumisesta huolimatta, vaan he joutuvat kohtaamaan saman toimintaympäristön ja samat talouden haasteet kuin ennen vaalejakin.

Ei ole välttämättä huono asia, että Syriza joutuu lopulta kantamaan vastuuta lupauksistaan ja sovittamaan niitä yhteen taloudellisten realiteettien kanssa. Kaikissa demokraattisissa maissa vaaleissa asetetuista tavoitteista neuvotellaan varsinaisen hallitustyön alkaessa, ja kompromissiratkaisut ovat keskeinen osa politiikkaa. Yhdenkään EU-maan intresseissä ei lopulta ole keskinäinen riitely, vaan yhteisten ratkaisujen löytäminen. Kreikan valtiovarainministeri Yanis Varoufakis ja pääministeri Alexis Tsipras kiertävät parhaillaan tapaamassa EU:n ja jäsenvaltioiden edustajia yrittäen löytää yhteistä näkemystä tulevaisuuden suhteen.

Useiden selvitysten mukaan Kreikan euroero maksaisi ennen kaikkea Kreikalle, mutta myös EU-alueelle merkittävästi. Sen kustannukset olisivat selvästi enemmän kuin mitkään saavutettavat taloushyödyt. Kolme miljardia euroa talletuksia pakeni joulukuussa, minkä vuoksi Kreikan keskuspankki pyysi EKP:lta lupaa hätälainoittaa neljää suurinta kreikkalaista pankkia, jos talletuspako tästä kiihtyy.

Romahduksen sosiaaliset ja taloudelliset seuraukset olisivat vakavia. Niistä kärsisivät kaikkein eniten heikoimmassa asemassa olevat: vanhukset, sairaat ja lapset. Kun kolme neljäsosaa kreikkalaisista haluaa pitää maan eurossa hinnalla millä hyvänsä, niin he tietävät, että eron hinta olisi vielä suurempi.

Toistaiseksi kaikki osapuolet ovat ilmoittaneet halukkuutensa tehdä yhteistyötä ja löytää kompromissiratkaisu Kreikan sisäisen ahdingon helpottamiseksi, kuitenkin kunnioittaen velkasitoumuksia. Nyt kun neuvottelut todella käynnistyvät, näemme miten pitkälle yhdessä luodut eurooppalaiset rakenteet kantavat. Monista EU:n sisäisistä ongelmista huolimatta kreikkalaiset olisivat hyvin yksin näiden rakenteiden ulkopuolella.

 

Kolumni julkaistiin Hämeenlinnan Kaupunkiuutisissa

Sirpa Pietikäinen

Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan

Kysy Sirpalta

Tilaa uutiskirje

Liity tältä sivulta uutiskirjeen tilaajaksi.

Tilaa uutiskirje

Liity tukijoukkoihin

Liity tältä sivulta Sirpan tukijoukkoihin.

Liity tukijoukkoihin

Saatat olla kiinnostunut myös näistä kannanotoista