Kiertotaloudessa on kyse siitä, että suunnitellaan jäte tuotteista ja toiminnoista pois. Se on ympäristö- ja ilmastopolitiikan lisäksi taloudellisesti järkevää. Kilpailu niukentuvista resursseista vain kiihtyy ja voittaja on se, joka osaa tehdä vähemmästä enemmän. Rakennusten energiatehokkuudessa ja kiertotalouden periaatteiden soveltamisessa rakentamiseen on mahdollisuus paitsi ympäristöjalanjäljen pienentämiseen ja asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin parantamiseen, myös rakennusalan taloudellisen kilpailukyvyn parantamiseen.
Rakennusten käytön ja rakentamisen osuus EU:n energian loppukäytöstä on 40 prosenttia ja hiilidioksidipäästöistä 36 prosenttia. Noin puolet kaikesta EU:ssa louhitusta materiaalista kuluu rakennuksiin, vedenkäytöstä rakennukset vastaavat kolmasosasta. Samaan aikaan, merkittävä osa kaupunkialueiden jätemäärästä syntyy rakentamisesta, ja remontti- ja purkutöistä. Kyse ei ole vähäpätöisestä asiasta. Rakentamisessa on resurssitehokkuuden suurin mahdollisuus.
Uuden rakennusten energiatehokkuutta ohjaavan direktiivin mukaisesti vuoteen 2021 mennessä tulee kaikkien uusien rakennusten olla lähes nollaenergiarakennuksia. Käytännössä tämä tarkoittaa erittäin korkeaa energiatehokkuutta sekä energiamäärän kattamista uusiutuvista lähteistä olevalla energialla.
Level(s) on Euroopan komission kehittämä työkalu kestävien rakennusten suunnitteluun ja rakentamiseen. Kestävät rakennukset käyttävät vähemmän energiaa ja materiaaleja ja ovat terveempiä ja mukavampia tiloja niiden käyttäjille. Pienempien ympäristövaikutusten ohella kestävät rakennukset säilyttävät pitkällä aikavälillä arvonsa paremmin, myös lainojen vakuutena.
Level(s) on joustava indikaattorijärjestelmä, joka voidaan sisällyttää uusiin ja jo olemassa oleviin arviointijärjestelmiin. Se on suunnattu monille sidosryhmille, mukaan lukien viranomaiset, suunnitteluryhmät ja kiinteistösijoittajille.
Mitä sitten ovat ”kestävät rakennukset”?
Käsitettä tulkitaan joskus suppeasti. Se on kuitenkin tätä paljon laajempi. Se on koko elinkaari arkkitehtisuunnittelusta, rakennesuunnittelusta ja muusta suunnittelusta rakentamiseen ja materiaalivalintoihin, osien uudelleenkäytön, käytön, mukauttamisen ja peruskorjauksen sekä viimein purun.
Tarvitsemme modulaarista ajattelutapaa. Siinä koostuvat moduuleista, osista, jotka ovat kunnostettavissa, siirreltävissä ja purkamisen jälkeen paranneltuina uudelleen käytettävissä.
Näin rakennuksista saataisiin myös kätevästi uusiin käyttötarpeisiin mukautettavia.
EU tarvitsee kestävän rakentamisen strategian, johon kuuluu paitsi tavoitteet rakennusten modulaarisuuden edistämisestä, myös materiaalitehokkuus sekä ympäristö- ja terveyshaittojen vähentäminen. Sen olisi asetettava tavoitteet niin tuleville rakennuksille kuin myös olemassa olevan rakennuskannan korjaamiselle, koska 80 % vuoden 2050 rakennuksista on jo olemassa ja 30 vuoden kuluessa ne ovat korjausrakentamisen kohteena, jolloin tärkeintä tavoitteiden toteutumisen kannalta on korjausrakentaminen.
Korjattavien rakennusten tulee olla tulevaisuudessa mahdollisimman suurelta osin vähintäkin materiaaleina uudelleen käytettävissä. Tähän tulee kannustaa ja velvoittaa.
Uusiokäytön ja materiaalien kierrätyksen täytyy olla aina pääperiaatteena rakennuksia purkaessa. Ja uusista rakennuksista on saatava aikaan ns. materiaalipassi, jossa on tietoa käytetyistä materiaaleista, niiden kemiallisesta koostumuksesta, rakennustavoista, huoltosuunnitelmista ja turvallisuudesta.
Teksti on julkaistu Omakiinteistö-lehdessä vuonna 2019.
Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan