Lentoliikenteen pysähtyminen on seisauttanut minutkin Suomeen ja pääsy täysistuntoon Strasbourgiin näyttää maanantain tilanteen perusteella hankalalta. Tilanne muistuttaa, ettei maailma eikä Eurooppakaan ole aivan niin pieniä kuin vielä hetki sitten näytti.
Suuren Euroopan laidalla Suomi on kuin saari. EU-maiden pääkaupungeista Helsinkiä kauempana Strasbourgista ovat vain Ateena ja Kyproksen Nikosia. Ateenan ja Helsingin välimatkaero Strasbourgiin ei sekään ole suuren suuri, alle puolensataa kilometriä.
Poikkeusolot muistuttavat yhteiskunnan haavoittuvuudesta, kun kansainvälisten kokousten ohella myös yrityselämä on hankaluuksissa ja erityisesti kun lääketieteen spesialistit tai elinsiirroissa tarvittavat elimet eivät liiku. Myös Medi-Heli on joutunut pysyttelemään maan pinnalla.
Eurooppalaisen politiikan saralla kannattaisi harkita istuntojärjestyksen muuttamista siten, että kuukausittaisten Strasbourgin täysistuntojen sijaan istunnot ryhmiteltäisiin tiiviimmiksi sessioiksi. Ajatusmallin voi hakea vaikka entisaikojen valtiopäiviltä, joille edustajat kokoontuivat vaivalloisen matkan päästä jokuseksi viikoksi kerrallaan.
Kun nyt Strasbourgiin on määrätty 12 istuntoviikkoa, niin nämä istunnot voisi järjestää vaikka kuuteen kaksiviikkoiseen sessioon, jossa työtä voi tehdä intensiivisesti lauantaita myöten. Vastaavasti säästetty aika jäisi esimerkiksi yhteydenpidolle kansallisten parlamenttien kanssa, jolle nyt tahtoo kotimaassa parlamentin työrytmin vuoksi jäädä turhan vähän aikaa.
P.S.
Vierailin viikonloppuna puhumassa Gerontologian päivillä Kuopiossa ja mieleen nousi kuinka koko ajan tarvitsemme yhä enemmän tutkimustietoa ikääntymisestä.
Onkin hyvä, että esimerkiksi EU:n komission jäsen Máire Geoghegan-Quinn puhuessaan viime viikolla Euroopan Parlamentissa, painotti kuinka tärkeää on kohdentaa EU:n tutkimus- ja innovaatiopolitiikkoja siten, että niillä edistetään tervettä ikääntymistä.
Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan