Kaikille meille säännöllisesti junaa käyttäville junaliikenteen ongelmat ovat tulleet viime vuosina tutuiksi. Eri puolilla Suomea on kuohuntaa aiheuttanut myös junayhteyksien karsiminen. Valmisteilla oleva rautatieliikenteen EU-sääntelyn uudistus saattaa lisätä junaliikenteen takkuilua entisestään.
Euroopan parlamentin käsittelyssä olevan neljännen rautatiepaketin tavoitteena on tehostaa eurooppalaista raideliikennettä siten, että kuluttajat saisivat nykyistä parempaa palvelua. Pääosin rautatiepaketti on kannatettava ja tärkeä. Junaliikenteen suosiminen on sekä ympäristönäkökulmasta että liikennepoliittisesti erittäin järkevää.
Esityksessä on kuitenkin myös ongelmia. EU on nimittäin pakottamassa jäsenmaat avaamaan rautateiden henkilöliikenteen kilpailulle vuodesta 2019 alkaen.
Sisämarkkinoiden toiminnan tehostaminen on järkevä tavoite, jota yleensä tuen lämpimästi. Rautatieliikenteen kilpailun avaamisen vaikutuksia tulisi kuitenkin arvioida ottaen huomioon maantieteelliset erityispiirteet eri puolilla Eurooppaa.
Valtioiden rajat ylittävä raideliikenne on yleistä Keski-Euroopassa. Siellä ehdotus varmaan lisäisi markkinoiden toimivuutta ja parantaisi kilpailun kautta liikenteen sujuvuutta.
Harvaan asutussa, pitkien etäisyyksien Suomessa kannattavia, kilpailun näkökulmasta kiinnostavia raideyhteyksiä on vähän. Kannattamattomia rataosuuksia löytyy sitäkin enemmän. Kuka huolehtii yhteyksistä vaikkapa Kemijärvelle raideliikenteen avautuessa vapaalle kilpailulle?
Esimerkiksi Saksan ja Ranskan rautatiet voisivat ehkä olla kiinnostuneita ottamaan hoitaakseen muutaman harvan parhaiten kannattavan ratayhteyden Suomessa. Kilpailun lisääntyminen heikentäisi edelleen VR:n mahdollisuuksia hoitaa junaliikennettä koko maassa. Vaarana on, että henkilöliikenteen avoin kilpailu johtaisi kannattamattomien ratayhteyksien junaliikenteen supistamiseen edelleen.
Kokemukset raideliikenteen yksityistämisestä eivät ole aina olleet pelkästään positiivisia, kuten Ison-Britannian esimerkki 1990-luvulta osoittaa: yksityistämisen seurauksena palvelujen laatu heikkeni. Kovan kritiikin vuoksi säännöksiä on sittemmin jouduttu korjaamaan useaan otteeseen.
Suomessa rautateiden tavaraliikenne on jo avattu kilpailulle, ja VR:n monopoliasema pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä päättyy vuoden 2017 loppuun. Kilpailua raideliikenteessä lisätään siellä, missä edellytyksiä kilpailulle on olemassa.
Minulle kysymys julkisesta tai yksityisestä palveluntarjoajasta ei ole suuri ideologinen kysymys. Pragmaatikkona haluan asioiden tulevan varmasti hoidetuksi huolella ja kestävästi. Tämän vuoksi suhtaudun epäillen siihen, että komission esitys rautateiden henkilöliikenteen kilpailun lisäämisestä olisi Suomen etujen mukainen. Nykyinen VR:n suorahankintasopimukseen perustuva monopoliasema on uskoakseni suomalaisten junamatkustajien edun mukaista rautateiden kaukoliikenteessä jatkossakin.
Suomen hallituksen tulisikin ajaa rautatiepakettiin erityistä markkinatestiä avoimen kilpailutuksen edellytykseksi. Myös henkilöliikenne on järkevää avata kilpailulle siellä, missä on olemassa markkinoita ja mahdollisuus kilpailulle. Mielestäni EU:n ei ole järkeä pakottaa kilpailuun sellaisissa tilanteissa, joissa markkinatesti osoittaa, ettei kilpailutuksen edellytyksiä ole.
Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan