Sivistys takaa demokratian

Pohjimmaiseksi syyksi puhua vapaan sivistystyön puolesta eri areenoilla Pietikäinen nimeää demokratian ihanteen. Toimiakseen demokratia vaatii sivistyneitä kansalaisia.

— Jos yhteiskunnan sivistystaso on huono, demokratiasta tulee pahimmillaan pelottava voima. Esimerkiksi populistiset ja nationalistiset aatteet saavat tällöin tilaa.

Pietikäisen sivistyskäsityksen juuret ovat kotikasvatuksessa. Sivistyksen ihanne rakentui häneen lapsuudessa.

— Sivistys on ollut vanhempieni suurin ihanne ja henkinen laiskuus suurin pahe.

Kriittinen ajattelu yhä tärkeämpää

Sirpa Pietikäinen uskoo, että yleissivistyksen merkitys kasvaa tulevaisuudessa, kun maailma monimutkaistuu ja globalisoituu.

— Ihmiset syrjäytyvät ja eriarvoistuvat sivistyksen pohjalta. Tietoyhteiskunnassa sivistys on ihmisen merkittävin pääoma, monessa tapauksessa jopa tärkeämpää kuin rahallinen omaisuus.

Hyvään sivistykseen kuuluu Pietikäisen mielestä muun muassa medialukutaito. Hänestä on tärkeää, että ihminen pystyy arvioimaan saamiensa tietojen oikeellisuutta ja ymmärtämään asioiden keskinäisiä riippuvuuksia.

Vapaalle sivistystyölle EU-tukea

Sirpa Pietikäisen mielestä vapaa sivistystyö näkyy tällä hetkellä unionin politiikassa aivan liian vähän. Siitä syystä myöskään tilaisuuksia ajaa vapaan sivistystyön asiaa unionitasolla tulee vastaan harvoin.

— Kun unionissa puhutaan koulutuksesta, siitä puhutaan välineellisesti työn ja pätevyyksien kautta. Nähdään vain koulutuksen välinearvo. Tämän vuoksi lobbaan kansansivistyksen puolesta aina kun voin, Euroopan kansanpuolue -ryhmään (EPP) kuuluva meppi sanoo.

Lobbaaja vaikuttaa tiedolla

Lobbaaminen eli asiantuntijatiedolla vaikuttaminen on unionissa tärkeää, koska päätöksenteko on yksilöiden käsissä vahvemmin kuin kansallisessa politiikassa.

Ensi vuonna käynnistyvällä uudella ohjelmakaudella aluekehitys- ja sektorirahoja tulisi esimerkiksi ohjata vapaan sivistystyön tukemiseen.

— Omaehtoista oppimista tulisi ajatella strategisena työkaluna, jonka avulla kansalaisyhteiskunta voidaan sitoa keskusteluun, Pietikäinen sanoo.

Kotona Euroopassa

Europarlamentaarikon työtä rytmittävät Strasbourgin-täysistunnot ja Brysselin-valiokuntaviikot. Viikonloput Pietikäinen viettää kierrellen Suomea.

— Mepin työ on samalla tavoin intensiivistä kuin ministerin työ: on paljon tapaamisia ja kohtuuttoman pitkiä päiviä. Rentoudun nukkumalla, kävelemällä, lukemalla ja viettämällä hiljaista aikaa kotona.

Brysselistä Pietikäinen ei piitannut ennen kuin muutti kaupunkiin asumaan. Hän kuvaa Brysseliä Euroopaksi pienoiskoossa: löytyy rosoa ja ristiriitaa mutta myös lämpöä ja sympaattisuutta.

— Brysseliin ei ihastu heti, koska se on kuin takapenkin Taavi, jolla on pujoliivi ja pullonpohjalasit. Sitten, kun siihen vihdon tutustuu, löytääkin syvyyttä ja sivistystä.

Näin lobbaat vapaata sivistystyötä

Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen kertoo aikuiskoulutuksen ammattilaiselle lobbausoppinsa.

Varo

• perustelemattomia, pitkiä muistioita: ”Liitä mukaan lyhyt ja selkeä tiivistelmä, joka herättää kiinnostuksen”.
• viemästä mepin vapaa-aikaa: ”Arvostan sitä, että lobbaaja tulee tapaamaan minua parlamenttiin. Haluan käyttää vähän vapaa-aikani muuhun kuin työillallisiin.”

Suosi

• vaikuttamista perustamassasi epävirallisessa taustaryhmässä: ”Taustaryhmä on valmisteleva koneisto, jossa pohditaan, kuinka ryhmän ajamaa asiaa voisi edistää. Samoin ajattelevat mepit kuulevat asiantuntijatietoa tutkijoilta ja kansalaisjärjestöiltä.”
• oma-aloitteisuutta ja pitkäjänteisyyttä: ”Etsi kanssasi samoin ajattelevat mepit. Hyvä lobbaaja on ajoissa liikkeellä.”
• henkilökohtaisia tapaamisia: ”Kannattaa pyytää apua ja miettiä asioita yhdessä.”

Teksti ja kuva: Aura Vuorenrinne. Sivistys, 13.06.2013

http://www.sivistys.net/yleinen/yleissivistyksen_ylistaja/

Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan