Kannanotot

Blogi

Saisiko olla muovisoppaa?

2.12.2011 BlogiEkologinen Eurooppa Kannanotot

Muovi on yksi monipuolisimmista materiaaleistamme. Muovia käytetään pakkauksissa, autoissa, kodinkoneissa, lääketieteessä – lista on lähestulkoon loppumaton. Ei ihme, että maailmassa synnytetään tällä hetkellä vuosittain arviolta 260 miljoonaa tonnia muovia.

Halpa ja kestävä muovi muuttuu ongelmaksi käyttökaarensa lopussa, joka valitettavan usealle tuotteelle koittaa lähestulkoon silmänräpäyksessä. Aimo annos tästä jätteestä päätyy meriin.

YK:n ympäristöohjelman arvioiden mukaan meriemme kultakin neliökilometriltä on löydettävissä noin 18.000 palasta erilaista muovijätettä. Tyyntämerta voi syystä kutsua maailman suurimmaksi kaatopaikaksi: voittopuolisesti muovijätteestä koostuva jätepyörre on arviolta kaksi kertaa Yhdysvaltain kokoinen.

Isommat muovinpalat aiheuttavat näkyvää haittaa. Merinisäkkäät, kilpikonnat, merilinnut ja kalat sotkeentuvat jätteeseen tukehtuen tai hukkuen siihen. Tutkimustulokset osoittavat meren asukkien myös erehtyvän luulemaan muovinpalasia saaliikseen. Usein muovinen saalis tukehduttaa tai aiheuttaa vakavia terveysongelmia.

Näkymättömämpi vaara syntyy pieniksi partikkeleiksi hajonneista muoveista. Muovipartikkelit sisältävät useita ravintoketjussa kertyviä ympäristömyrkkyjä – erityisesti erilaisia dioksiineja – aiheuttaen merieläimissä mm. erilaisia tauteja, suoranaisia myrkytyksiä ja lisääntymiskyvyn heikkenemistä.

Tutkimustuloksia erityisesti pitkäaikaisvaikutuksista läpi ravintoketjun tai sen huipulla seisovaan ihmiseen, koralleihin ja meren yleiseen ekosysteemiin ei juurikaan ole olemassa. Lisätutkimusta muovijäteongelman ratkaisusta kaivataan niin ikään kipeästi.

Merissä jo pyörivää muovisoppaa on siivilöimällä todennäköisesti lähes mahdotonta poistaa: mikropartikkeleiksi pilkkoutunutta muovia on vaikeaa poistaa aiheuttamatta peruuttamatonta haittaa merielämälle. On kuitenkin olemassa alustavaa tutkimusta, jonka mukaan tiettyjä bakteereita voitaisiin käyttää avuksi partikkeleiden pilkkomisessa.

Teknisesti mahdollista sen sijaan on kerätä suuremmat palaset pois: tätä työtä voitaisiin aluksi keskittää erityisesti meriin johtaviin jokiin, joissa oleva muovi ei ole vielä ehtinyt pilkkoutua. Laivoilta mereen päätyviin jätteisiin tulisi puuttua nykyistä tiukemmin: MARPOL sopimuksen V-liite kieltää kaiken muovijätteen dumppaamisen meriin, mutta sopimuksen täytäntöönpanossa ja valvonnassa on edelleen toivomisen varaa.

Uuden jätteen ehkäisyyn tulee keskittää panoksia lainsäädännöllä ja tietoisuuskampanjoilla.

Toimintaa ja tutkimusta tarvitaan niin kansainvälisesti kuin EU-tasollakin. Jokapäiväistä muovisoppaa on ikävä niellä.

Kirjoitus julkaistu Voima-lehdessä 8/2011

Sirpa Pietikäinen

Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan

Kysy Sirpalta

Tilaa uutiskirje

Liity tältä sivulta uutiskirjeen tilaajaksi.

Tilaa uutiskirje

Liity tukijoukkoihin

Liity tältä sivulta Sirpan tukijoukkoihin.

Liity tukijoukkoihin

Saatat olla kiinnostunut myös näistä kannanotoista