Saamelaiset ovat Euroopan ainoa alkuperäiskansa. Siihen nähden on hämmästyttävää, että Euroopan unionilta puuttuu selkeä politiikka saamelaisten oikeuksien turvaamiseksi. Alkuperäiskansat on huomioitu EU-politiikassa, mutta niiden asema näkyy lähinnä EU:n kauppa- ja kehitysyhteistyösuhteissa kolmansiin maihin.

EU:lla tulisi olla vahvempi alkuperäiskansojen kuulemiseen ja edustautumiseen liittyvien politiikkojen vaikutuksia arvioiva mekanismi. Olisi aiheellista, että Pohjoismaat yhdessä toimisivat tämän luomiseksi. Tämä edellyttää luonnollisesti sitä, että samat kysymykset tunnistetaan ja tunnustetaan myös kotimaassa. Suomessa monia asioista on jo hoidettu hyvin, kuten kieleen liittyvät kysymykset.

Saamelaisten oikeudet tarvitsevat nykyistä parempaa suojaa, sillä niihin kohdistuu jatkuvia uhkia ja loukkauksia. Yksi keskeinen periaate on alkuperäiskansojen oikeus omaan maahan elinkeinon harjoittamiseen. Maakysymys ajateltiin aikanaan Suomessa hoidettavan valtion mailla, joita metsähallitus hallinnoi. Nyt valmisteilla olevasta metsähallituslaista on jätetty kuitenkin pois maininta saamelaisten kotiseutualueesta. Tällä maininnalla varmistettaisiin mm. saamelaisten oikeus tulla kuulluksi heidän alueitaan koskevissa kysymyksissä.

Saamelaisia syrjitään myös poroelinkeinon kautta. Harva meistä tietää, että Suomessa harjoitetaan kahdenlaista poronhoitoa. Paremmin tuntemamme porotalous perustuu laidunnukseen suhteellisen pienellä, pysyvällä alueella. Saamelainen porotalous noudattaa poroille luontaisempaa paimentolaisperinnettä, jossa poromies vaeltaa ja paimentaa lauman mukana kulkien. Suurin uhka tälle paimentolaiselle elinkeinolle liittyy maankäyttöoikeuksiin, jotka on saamelaisilta pitkälti evätty.

Euroopan unionin arktista ulottuvuutta koskeva politiikka vahvistuu koko ajan. Osana sitä on huomioitu myös alkuperäiskansojen oikeudet ja elinkeinojen turvaaminen. Resursseista rikas arktinen on houkutteleva kohde monille kaivannaisalan yrityksille. Raaka-aineiden hyödyntämisen ehdoksi tulee kuitenkin asettaa alueella asuvien alkuperäiskansojen hyväksyntä. Euroopan parlamentti esitti vuonna 2014 teettämässään tutkimuksessa, että alkuperäiskansojen kuulemisoikeus ja hyväksyntä olisi turvattava EU-tason lainsäädännöllä.

Euroopan komissio kannustaa kaikkia jäsenmaita ratifioimaan kansainvälisen työjärjestö ILO:n sopimukset. Näistä sopimus numero 169 koskee alkuperäiskansojen ja -heimojen oikeuksia. Pohjoismaista vain Norja ja Tanska ovat sen toistaiseksi allekirjoittaneet. Jos Suomi haluaa olla alkuperäiskansojen – mukaan lukien saamelaisten – asialla, tämän sopimuksen allekirjoittaminen on sille ehdoton edellytys.

(Kirjoitus on julkaistu Aamulehdessä 6.2.)

Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan