Kannanotot

Blogi

Rikollista toimintaa

20.10.2011 BlogiVauras Eurooppa Kannanotot

Jari on tietoliikenteen palveluita tarjoavan keskisuuren yrityksen toimitusjohtaja. Viikkoa ennen, kun suurempi brittiläinen kilpailija ostaa Jarin luotsaaman firman, Jari on kehottanut vaimoaan ja poikaansa ostamaan firman osakkeita. Kaupan tullessa julkisuuteen osakkeiden arvo nousee kohinalla. Vaimo ja poika ovat rikkaampia kuin viikko sitten. Tätä on sisäpiiritiedon väärinkäyttö yksinkertaisimmillaan.

Sisäpiiritiedon väärinkäytöstä ja markkinoiden manipuloinnista säädetään EU-tasolla vuodelta 2003 peräisin olevalla direktiivillä. Markkinoiden väärinkäytöksi luetaan yllämainitun esimerkin lisäksi myös väärien tai muuten harhaanjohtavien tietojen levittäminen sekä rahoitusvälineiden hinnanmääritysmekanismien vääristäminen. Lainsäädäntö on kuitenkin laahannut jatkuvasti muuttuvan finanssisektorin perässä.

Suomessa markkinoiden väärinkäytöksiä valvotaan tiukasti ja lainsäädäntö kuuluu Euroopan parhaimmistoon; useammassa EU-maassa väärinkäytöksistä ei kuitenkaan koidu siitä saatavaan hyötyyn verrattavia seuraamuksia, tai toimintaa ei olla lainkaan määritelty rikolliseksi.

Tästä syystä komissio julkaisi tänään direktiivin kauan odotetun uudistusehdotuksen – samaan aikaan, kun julkistettiin esitys rahoitusmarkkinadirektiivin (MiFID) uudistamiseksi. Vastaan oman ryhmäni EPP.n kannasta ensimmäiseksi mainittuun.

Uudistuksella pyritään etenkin lainsäädännön porsaanreikien tukkimiseen ja sen varmistamiseen, että lainsäädäntö on yhtä purevaa huolimatta siitä, missä jäsenmaassa rikkomus tapahtuu. Direktiivistä onkin uudistuksen myötä kuoriutumassa asetus: kun lainsäädäntö pätee sellaisenaan jäsenmaassa kuin jäsenmaassa, ovat pelisäännöt kaikille samat. Asetuksen kylkeen on liitetty direktiivillä vaatimus siitä, että jokaisen jäsenmaan on säädettävä väärinkäytökset rikokseksi.

Kattavuutta laajennetaan sisällyttämällä asetukseen kaikenlaiset markkinapaikat: tähän mennessä direktiivin piiriin luettiin pelkästään säännellyt markkinapaikat, lähinnä pörssit. Nyt mukaan tulevat myös kaupat uudemmilla markkinapaikoilla, kuten kaupankäyntialustoilla (multilateral trading facility, MTF), pörssin ulkopuolella (over-the-counter, OTC) ja sisäisesti toteutetut kaupat (systematic internalisers, SI).

Uudistuksen myötä selkiytetään myös, millainen korkean frekvenssin kaupankäynti on itse asiassa markkinoiden väärinkäyttöä: tällaista kaupankäynti on muun muassa silloin, kun sijoittaja jättää kaupankäyntijärjestelmään suuren määrän hintatunnusteluja ilman oikeaa kaupankäyntitarkoitusta, peruuttaakseen tilauksen vain välittömästi tunnustelun jälkeen (”quote stuffing”).

Erilaisten hyödykkeiden ja näihin liittyvien johdannaisten kaupoissa tapahtuvat väärinkäytökset ovat niin ikään olennainen osa uudistuvaa lainsäädäntöä. Keinottelulla voidaan yrittää vaikuttaa joko johdannaisten, tai sitten näistä riippuvien hyödykkeiden hintaan. Esimerkiksi varastoimalla suuria määriä viljaa, on mahdollista nostaa viljan hintaa ja näin ollen nostaa myös viljajohdannaisten arvoa. Niin kutsuttu Amaranth-tapaus on taas esimerkki siitä, miten keinottelu johdannaismarkkinoilla voi vaikuttaa fyysisiin markkinoihin: maakaasujohdannaisilla keinotellut hedge-rahasto manipuloi tietoisesti hintoja etsien suurempia voittoja. Näyttävästi vuonna 2006 kaatunut rahasto menetti noin 6 miljardia euroa yhden viikon aikana ja pääsi samalla kyseenalaisella kunnialla historiankirjoihin.
Viimeaikaisessa talouskriisissä pääosaan ovat nousseet valtioiden väärinkäytökset. On aika tarttua tiukalla kädellä myös finanssisektorilla tapahtuvaan keinotteluun ja manipulointiin.

Tässä vielä linkki esityksiin.

Sirpa Pietikäinen

Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan

Kysy Sirpalta

Tilaa uutiskirje

Liity tältä sivulta uutiskirjeen tilaajaksi.

Tilaa uutiskirje

Liity tukijoukkoihin

Liity tältä sivulta Sirpan tukijoukkoihin.

Liity tukijoukkoihin

Saatat olla kiinnostunut myös näistä kannanotoista