Kannanotot

Blogi

Resurssitehokkuus – bisnesvallankumouksen aika

1.4.2014 BlogiEkologinen Eurooppa KannanototUutisnauha

Bisnesvallankumouksen eturintamassa oleville yrityksille on tyypillistä, että ne eivät kritisoi poliitikkoja liian tiukasta ympäristö- ja ilmastolainsäädännöstä – ne vaativat tiukempaa ja kunnianhimoisempaa lainsäädäntöä. Tämä on tullut havainnollisesti esiin ympäristökomissaari Potocnikin korkean tason resurssitehokkuustyöryhmän työskentelyssä, johon olen osallistunut kutsuttuna asiantuntijana. Työryhmässä on ollut mukana komission ja parlamentin edustajien lisäksi yrityksiä ja kansalaisjärjestöjä.

Resurssitehokkuustyöryhmän loppuraportti valmistui eilen.  

Hyvänä esimerkkinä siitä, miten edelläkävijäyritykset suhtautuvat resurssitehokkuushaasteeseen voidaan mainita Unilever. Pääjohtaja Paul Polman on useissa yhteyksissä julkisuudessa vedonnut päättäjiin, että näiden tulisi omaksua aivan uudenlainen kunnianhimoinen järjestelmäajattelu. Hänen mukaansa maailman ympäristö- ja sosiaalisia haasteita ei voi ratkaista erillisenä toisistaan, eikä kestävää talouskasvua luoda ilman näitä.

Hallitsemattomat ympäristöuhat, ilmastonmuutos, hillitsemätön väestönkasvu ja ehtyvät luonnonvarat ovat merkittävä uhka yritystoiminnalle. Samalla nämä vakavat globaalit ongelmat ovat myös perusta uudelle bisnekselle. Ne ovat suuri mahdollisuus myös suomalaisille yrityksille, jos osamme tähän tilaisuuteen tarttua.

Maailmassa on lähivuosikymmeninä tapahtumassa hyppäys aivan uudenlaiseen toimintamalliin. Nykyisellä luonnonvarojen kulutuksen tasolla ja tavalla maapallo ei yksinkertaisesti kestä elinkelpoisena enää pitkään.   Kulutamme jo tällä hetkellä noin puolentoista maapallon verran resursseja vuodessa. Jos meno jatkuu ennustusten kaltaisena, kuluttaisimme vuoteen 2050 tultaessa lähestulkoon neljä maapallollista resursseja vuosittain. Yksinkertainen matematiikka kertoo, että tällainen tilanne ei voi jatkua kovin pitkään.  Muutos tapahtuu joka tapauksessa – kysymys on, tapahtuuko se kriisin vai kasvun kautta.

Tarvitsemme lähivuosikymmeninä vallankumouksellisesti uutta ajattelua. Meidän on kyettävä rakentamaan aivan uudenlainen resurssitehokas talous, joka tuottaa kymmenyksellä nykyisistä resursseista paremman hyvinvoinnin ihmisille ja paremman tuoton yrityksille.

Se joka osaa ratkaista resurssitehokkuuden dilemman, on uuden talouskilpailun voittaja. Resurssitehokkuus tarkoittaa samanaikaisesti mahdollisuutta ratkoa sekä ympäristöongelmia että tuottaa merkittävää talouskasvua.

Monet menestyvät edelläkävijäyritykset ovat hyvin tiedostaneet tapahtumassa olevan muutoksen perustavanlaatuisuuden. Kysymys on innovaatiohypystä, jossa yritysten ansaintalogiikka ja resurssien kiertäminen tuotantoprosesseissa määritellään uudelleen. Suomella on mahdollisuus olla tämän kasvuaallon kärjessä, koska meillä on jo vahvaa alan osaamista.

Resurssitehokkuustyöryhmän mielestä muutos edellyttää myös uudenlaista lainsäädäntöä. Lainsäädäntö on keskeinen uuden bisnesvallankumouksen moottori, koska yritykset tarvitsevat vakaan ja ennakoitavan sääntely-ympäristön. Sitovat energiatehokkuustavoitteet, selkeät indikaattorit niiden mittaamiseksi, ympäristölle haitallisten tukien karsiminen, tutkimus-ja tuotekehityspanostus ja resurssikannusteiden sisällyttäminen finanssilainsäädäntöön, kuten luottoluokittajien velvollisuus luokittaa myös ympäristöriskit, ovat keskeisiä keinoja resurssitehokkuuteen kannustavalla tiellä.

Työryhmän keskeinen viesti on siirtyminen niin kutsuttuun kiertävääntalouteen (Circular Economy), jossa ei ole jätettä, vaan sama raaka-aine kiertää tuotantoprosessista toiseen. Tämä tarkoittaa muun muassa kierrätettävyysvelvoitetta kaikille tuotteille ja sivuvirtoja hyödyntävien uudenlaisten bisnesekosysteemien luomista.

Uusina liiketoimintamalleina tulee vahvasti esille vuokratalous (Lease Economy), jossa kuluttaja tai yritys ostaa palvelua ja ”lainaa” tuotetta sen välineenä. Tätä hyödyntävät jo monet yritykset: Michelin vuokraa lentokoneiden renkaita, Dow Chemicals vuokraa kemikaaleja ja Interface kokolattiamattoja. Tällöin resurssien käytön minimointi, niiden pitkäikäisyys ja prosessissa kiertäminen ovat kummankin osapuolen intresseissä. Mitäpä jos saisitkin uusien kadmiumien ja akryylien sijasta kännykkääsi vain tarvitsemasi älyn ja tehon?

Resurssitehokkkuustyöryhmän loppuraportti löytyy täältä: http://ec.europa.eu/environment/resource_efficiency/re_platform/index_en.htm

 

Sirpa Pietikäinen

Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan

Kysy Sirpalta

Tilaa uutiskirje

Liity tältä sivulta uutiskirjeen tilaajaksi.

Tilaa uutiskirje

Liity tukijoukkoihin

Liity tältä sivulta Sirpan tukijoukkoihin.

Liity tukijoukkoihin

Saatat olla kiinnostunut myös näistä kannanotoista