Terveyden osalta EU:n toimet täydentävät kansallista politiikkaa ja keskittyvät kansanterveyden edistämiseen, tautien ehkäisemiseen ja hallitsemiseen, terveysuhkien vähentämiseen sekä jäsenvaltioiden terveysstrategioiden yhdenmukaistamiseen. Jäsenvaltiot ovat päävastuussa terveyden suojelusta ja terveydenhuoltojärjestelmistä.
Tartuntatautien osalta EU:n toimintaa säätelee päätös EU-valtioiden rajat ylittävistä vakavista terveysuhkista (päätös N:o 1082/2013/EU). Euroopan tautien ehkäisy- ja valvontakeskuksella ECDC:llä on varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmä ja terveysturvakomitea koordinoi toimia epidemioiden puhjetessa. WHO, maailman terveysjärjestö, julkaisi maaliskuussa 2019 globaalin influenssastrategian, jonka avulla globaaleja pandemioita estetään, kontrolloidaan ja niihin valmistaudutaan. Covid-19 sopii myös WHO:n vuonna 2018 ihmiskuntaa uhkaavien sairauksiensa listalle lisäämän tauti X:n, alkuvaiheessa tuntemattoman muihin tauteihin sekoittuva nopeasti ja hiljaisesti leviävän taudin, kuvaukseen.
Tämä maailmanlaajuinen riski on ollut tiedossa. Tartuntataudit ja pandemiat eivät ole enää samanlaisia kuin aiemmin, koska ihmiset liikkuvat enemmän, nopeammin ja suuremmissa määrin kuin koskaan aiemmin ihmiskuntamme historian aikana. Ei ole olemassa kansallista pandemiastrategiaa, joko kaikki toimivat tai kaikkien toimet ovat tehottomia. WHO:lla tulisikin olla vahvempi toimivalta ja yhä keskeisempi rooli pandemioiden ja epidemioiden ennaltaehkäisyssä ja eri maiden valmiuden määrittelyssä. Kiina ymmärsi sars- ja mers-kokemuksiensa perusteella, että koronavirus tulee pysäyttää heti. Osaamista tartuntatautien torjuntaan on paljon Euroopan ulkopuolella.
Eri jäsenmaissa on ollut erilaisia toimia ja tehottomuutta, kun emme ole hoitaneet omaa osaamme koordinoidusti. Tietoa on ollut olemassa. Nyt uudet Kiinan tartunnat tulevat Euroopasta, kun emme ole hoitaneet omaa osaamme.
Koko Euroopan osalta ongelma on ollut sama; on toimittu liian kansallisesti, liian myöhään. Vallalla oleva käsitys on tuntunut olevan, ettei tätä tautia voi pysäyttää eikä ehkäistä. Jos näin päätetään, eikä edes yritetä pysäyttää ja ehkäistä, näinhän se on. Kiinan esimerkki kertoo, että ehkäisy on mahdollista. Kun nyt maailman väkirikkaimmassa maassa Kiinassa koronavirukseen kuolleita on 2 henkeä miljoonaa kohden ja Italiassa tällä hetkellä 136 henkeä miljoonaa henkeä kohden. Vaikka diagnostiikassa ja tilastoinnissa onkin eroja, niin kokoluokka ero on merkittävä. On selvää että aikainen ja radikaali rajoittaminen toimii. WHO:n pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesu on todennut että tämä on ensimmäinen koronaviruksen aiheuttama pandemia, mutta myös ensimmäinen pandemia jota voisimme kontrolloida. On Euroopalta anteeksiantamatonta, ettei näin ole tehty.
Matkustamisen rajoittaminen varhaisemmassa vaiheessa, eristäytyminen, omaehtoinen karanteeni riskialueilta tulleille ja laajamittainen testaus olisivat olleet näitä keinoja. Varhaisempi ja suurempi varautuminen hoitamalla testaus- ja tehohoitokapasiteetti ja riittävä terveydenhuollon toimintakyky koko Euroopassa. Näiden rajoitusten ja toimien suhteen on pelätty taloudellisia seurauksia, mutta pitäisi nähdä, että hyvissä ajoin toimiminen ja pandemian pysäyttäminen tulee halvemmaksi kuin epidemian laaja leviäminen ja pitkittyminen sekä joka tapauksessa samojen toimenpiteiden tekeminen laajempina ja rajumpina.
Koronavirus on inhimillinen ja taloudellinen tragedia, josta tulee ottaa opiksi. EU:n tulee säätää yhteinen eurooppalainen tartuntatautiasetus. Päätöksenteon tulee olla tiede-perustaista ja perustua WHO:n ja ECDC:n suosituksiin. On tärkeää noudattaa varovaisuusperiaatetta, jolloin reagoidaan parhaan tietämyksen mukaan, varhaisessa vaiheessa ja noudatetaan maksimi-varovaisuudella niin että vältetään epidemioiden leviämistä, joka säästää ihmishenkiä ja on taloudellisesti aina järkevämpää reagoida ajoissa eikä liian myöhässä.
Tämä on ainoa keino, koska olemme pieni ja tiivis alue omine sisämarkkinoidemme. Ainoa tapa toimia järkevästi ja tehokkaasti tartuntatautivaaroissa on yhteinen tartuntatautiasetus, joka suojelee eurooppalaisia kansalaisia ja valtioita.
Komission toimet :
– Kansallinen lisärahoitus terveydenhuollon investointeihin
– Julkisten hankintojen avaaminen suojavaruste- ja välinepulan helpottamiseksi
– Covid-19 asiantuntijaryhmän perustaminen
– Tutkimusrahoituksen lisääminen 17 valitulle uudelle projektille, varoja vapautettu 140 milj. euroa
– Maksimissaan 80 milj. euron rahoitus CureVac:ille Horizon2020-tutkimusrahastosta koronarokotteen kehitystyöhön
– Strategisen Euroopan laajuisen varmuusvaraston kokoaminen, josta komissio rahoittaa 90%
– Tiettyjen suojavarusteiden ja laitteiden eurooppalaisten standardien tuotannon helpottaminen EU:n sekä kolmansien maiden yrityksille
– Lääkinnällisten laitteiden (Medical Device Regulation) MDR-asetuksen toimeenpanon siirtäminen vuodella
Komission korona-sivusto:
https://ec.europa.eu/info/live-work-travel-eu/health/coronavirus-response_en
Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan