EU:n julkisia hankintoja koskeva lainsäädäntöuudistus harvoin ylittää uutiskynnystä – vaikka sen ehkä pitäisi. Julkisten hankintojen osuus koko EU:n bruttokansantuotteesta liikkuu 15 prosentin paikkeilla, Suomessa hankintoja tehdään 27 miljardilla eurolla vuodessa. Tämä on kaikkea muuta kuin mitätön summa.  On aika uudenlaiselle näkemykselle, missä julkisilla hankinnoilla on nykyistä monipuolisempi rooli yleisen yhteiskuntapolitiikan ja talouden ohjaajana ja innovaatioiden edistäjänä.

Unionin monimutkaiseksi ja byrokraattiseksikin haukuttujen hankintalainsäädännön pykälien uudistus potkaistiin käyntiin vuoden alussa, kun komissio julkaisi asiaa käsittelevän vihreän kirjan. Eri osapuolille annettiin mahdollisuus kommentoida komission pohdintoja ja avoimia kysymyksiä huhtikuun loppuun saakka, tuloksia puidaan kesäkuussa Brysselissä järjestettävässä konferenssissa.

Julkisissa hankinnoissa ei liossa ole vain raha, vaan kyseessä on myös yksi tärkeimmistä ohjauskeinoista yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Hankinnat voivat parhaimmillaan toimia uudenlaisen ajattelun, innovaatioiden, resurssitehokkuuden, ympäristön ja sosiaalisen kasvun vetureina. On hyvä, että komissio on uudistuksessaan painottanut erityisesti sitä, miten julkisilla hankinnoilla voidaan tehokkaasti edistää yhteisten yhteiskunnallisten tavoitteiden toteutumista samalla, kun varmistetaan julkisten verovarojen tehokas käyttö. Kirjassa esitetään muun muassa, että hankintaviranomaiset voivat vapaasti päättää,
miten ne painottavat kutakin perustetta hankintavalintoja tehdessään. Tämä antaa viranomaisille mahdollisuuden korostaa arvioinneissaan esimerkiksi ympäristö- tai sosiaalisia perusteita yli pelkän viivan alle jäävän hinnan. Tavoitteen tulee olla, että hankinnoilla saadaan mahdollisimman hyvää laatua, mahdollisimman kestävästi ja mahdollisimman edullisesti.

Valitettavasti useissa EU-maissa ja myös meillä Suomessa ajattelu on korostetusti jumiutunut vain jälkimmäiseen kriteeriin.  Esimerkiksi tarjouspyyntöjen ympäristövaikutuksiin ja sosiaalisiin vaikutuksiin herätään yleensä liian myöhään, eli vasta siinä vaiheessa kun tarjouspyyntö on tehty, tai jopa myöhemmin. Julkisten hankintojen tekemisessä tulisi päästä ajatteluun, jossa jo ennen tarjouspyyntöä selvitetään laajemmin mitä oikeasti halutaan ja mitä on tarjolla. Tähän keskusteluun tulisi kytkeä myös paremmin ne ihmiset, joiden elämänpiiriin kulloinkin käsillä oleva asia vaikuttaa. Tähän voitaisiin vaikuttaa muiden muassa järjestämällä ennen hankintojen toteuttamista julkisia kuulemisia, joissa esillä olevat hankinnat ja tavoitteet keskusteltaisiin avoimesti ja arvioitaisiin yhdessä erilaisia vaihtoehtoja.

Komission vihreään kirjaan pääsee muuten tutustumaan seuraavasta linkistä.

Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan