Katsaus viime päivien lehtiin muistuttaa siitä, miten talouskriisin liepeillä muhii – edelleen! – huomattavasti isompi katastrofi: ilmastonmuutos.

Kauppalehden (19.11.2012) Päivän henkilö -haastattelussa tutkija ja Rooman Klubin jäsen Tapio Kanninen sanoo globaalin hätätilan olevan jo päällä ja sättii päättäjiä siitä, että katastrofin välttämiseksi on tehty toisaalta aivan liian vähän ja toisaalta vääriä asioita.

Katastrofista kertoo myös pari viikkoa takaperin julkaistu – ja Suomessa uutiskynnyksen vain minimalistisesti ylittänyt – PricewaterhouseCoopersin tutkimus, jonka karu loppupäätelmä oli se, että vaikka maapallon maat tuplaisivat tahdin, millä ne puhdistavat talouksiaan hiilestä, maailma olisi edelleen matkalla 6 asteen ilmaston lämpenemiseen vuosisadan loppuun mennessä. Kauppalehdessä niin ikään haastateltu energia-asiantuntija Ian Dunlop muistuttaa ”jo” neljän asteen lämpenemisen katastrofaalisista vaikutuksista ihmiskunnalle – jos planeettamme on neljä astetta nykyistä lämpimämpi, on sen kantokyky ”noin miljardi ihmistä nykyisten seitsemän — sijaan”.

Päivän Hesarin Vieraskynä taas sätti eurooppalaista ilmastopolitiikkaa tehottomaksi. Jutussa pohdittiin EU:n päästökauppajärjestelmää ja sen tämänhetkistä ahdinkoa: yksi suurimmista ongelmista ovat runsaskätisesti jaellut päästöoikeudet. Liian alhainen hiilen hinta ei ohjaa investointeja vähähiiliseen yhteiskuntaan.

Pelottaviksi käyvien ilmastoskenaarioiden ohella ilmassa on myös tietynlaista optimismia. Yhä useampi yritys on herännyt tulevan resurssipulan ja ilmastonmuutoksen mukanaan tuomiin haasteisiin ja pyrkii omilla toimillaan vähentämään päästöjään.

Samalla yritykset ovat huomanneet, että hiilidioksidipäästöjen leikkaaminen ei ole pelkästään tulevaisuuteen varautumista, vaan leikkaukset tuovat huomattavia säästöjä jo suhteellisen lyhyessä ajassa. Esimerkiksi päivän Financial Times kertoo ”Cut emissions and Save millions” -jutussaan, miten hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi tehtyjen investointien keskimääräinen tuottoaste oli 33 % – näin siis tehdyt investoinnit maksoivat itsensä takaisin keskimäärin kolmessa vuodessa. Harva meistä ei tarttuisi moiseen sijoitusmahdollisuuteen.

Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan