VATT julkaisi tällä viikolla tutkimuksen[1], jonka mukaan energiaintensiivisen teollisuuden saamat energiaveron palautukset eivät paranna alan kilpailukykyä. Päinvastoin, ne hidastavat ilmastotavoitteiden saavuttamista.
Energiaveron palautukset eivät ole ainoa epäsuora tukimuoto energiaa runsaasti käyttävälle teollisuudelle. EU:n päästökauppajärjestelmässä liikkeellä olevista päästöoikeuksista lähes puolet annetaan ilmaiseksi energiaintensiiviselle teollisuudelle – mm. sementin, paperin, lasin, teräksen ja kemikaalien valmistukseen. Rahana nämä ilmaiset päästöoikeudet tarkoittavat 160 miljardin suuruista summaa.
Ilmaisia päästöoikeuksia perustellaan kansainvälisellä kilpailulla. Niillä halutaan estää hiilivuoto, eli energiaintensiivisen tuotannon siirtyminen EU:n ulkopuolelle. Käytännössä teollisuus on kuitenkin saanut windfall-tuottoja näistä päästöoikeuksista 24 miljardin euron verran[2].
Ilmaisten päästöoikeuksien lisäksi energiaintensiivisellä teollisuudella on mahdollisuus saada korvauksia sähkön hinnan noususta, jota kiristyvät ilmastotoimet mahdollisesti aiheuttaa. Jokainen EU-jäsenmaa voi päättää tykönään näiden kompensaatioiden maksusta. Suomessa epäsuorien kustannusten korvaamisesta tehtiin ensi kertaa päätös kuluneen kevään budjettiriihessä, jossa korvauksille varattiin päästökauppatuloista 43 miljoonaa. Aiemmin mainitusta VATTin tutkimuksesta käy ilmi, että sähkön hinta Suomen teollisuuden käyttöön on verrattain alhainen, minkä valossa kompensaatiopäätös asettuu vielä kyseenalaisempaan valoon.
EU-komissio on ilmaissut selväksi tavoitteekseen tehdä Euroopan unionista uusiutuvan energian ykkösalue maailmassa. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää kunnianhimoisia tavoitteita ja selkeää irtautumista fossiilisista polttoaineista. Globaalilla tasolla suorat ja epäsuorat tuet fossiilisille polttoaineille ovat yhteenlaskettuna 480 miljardia euroa vuodessa. Näiden valtiontukien poistamiseen on ryhdyttävä pikaisesti.
Energiaintensiivisen teollisuuden pysyminen Euroopassa on tärkeää myös jatkossa, mutta sen on muiden tavoin toimittava linjassa ilmastotavoitteiden kanssa eikä sen tule ainakaan rahallisesti hyötyä sen saamista lievennyksistä. EU:n päästökauppajärjestelmän kunnianhimon tasoa on merkittävästi lisättävä Pariisissa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Käytännössä se tarkoittaa ilmaisten päästöoikeuksien vähittäistä poistoa markkinoilta.
[1] VATT 2016. http://www.vatt.fi/file/policybrief/vatt_policybrief_22016.pdf
[2] CE Delft report Calculation of Additional Profits of Sectors and Firms from the EU ETS (2016) . http://www.cedelft.eu/publicatie/calculation_of_additional_profits_of_sectors_and_firms_from_the_eu_ets/1763
Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan