Kannanotot

Blogi

Myrkyistä ja norpista

6.5.2010 Blogi

Vaatimus syanidin käyttökiellosta nousi yhdeksi täysistuntoviikon puhutuimmista aiheista – ainakin suomalaisnäkökulmasta. Pohjoisen kultakaivoksilta kantautui Brysseliin aiheellisia pelkoja siitä, kuinka kielto vaikuttaisi kaivostoiminnan tulevaisuuteen. Syanidikiellon puolesta taas puhuu vahvasti se tosiasia, että syanidi on erittäin vaarallinen myrkky: ympäristö- ja terveysnäkökohtien painavuutta ei voida kiistää.

Päätöslauselma syanidikiellosta meni parlamentissa selkeästi läpi. Äänestin itse kiellon puolesta. Tähän on monta perustetta.

Syanidi muodostaa Suomessakin selkeän ympäristöriskin. Esimerkiksi jokiekosysteemien tutkimuksissa on paljastunut sedimentteihin juurtunutta syanidia.

Syanidille on olemassa turvallisempi vaihtoehto – korvaavat teknologiat eivät tällä hetkellä vain ole kustannustehokkaita. Kielto ei kuitenkaan astuisi voimaan huomenna, ei edes ensi vuonna tai seuraavana. Parlamentin otettua tiettyyn asiaan kantaan, tulee komission pohtia, mihin toimiin se ryhtyy. Vasta, jos komissio päättää antaa asiasta lakiesityksen, lähtee prosessi todenteolla liikkeelle. Tällöinkin teollisuudelle tullaan suomaan siirtymäaika.

Huomattavia ovat historian esimerkit: usein, kun vaarallisia aineita kielletään lainsäädännöllä, luo tämä samalla innovaatiota vaihtoehtoisten keinojen kehittämiseen. Kun kysyntää syntyy, tuovat vaihtoehtoisten teknologioiden kasvavat myyntivolyymit kustannuksia alas.

Hieman samankaltaisen kysymyksen parissa painitaan tällä hetkellä myös ympäristövaliokunnassa niin kutsutun RoHS-direktiivin osalta. Direktiivi sääntelee sähkö- ja elektroniikkalaitteissa käytettäviä vaarallisiksi luokiteltuja aineita, kuten mm. lyijyä, elohopeaa ja kadmiumia. Kiista koskee viimeksi mainittua, tarkemmin ottaen sen käyttöä aurinkopaneeleissa.

Kaikki me olemme sitä mieltä, että aurinkoenergian tuotantoa tulee lisätä merkittävästi. Tätä varten tarvitaan aurinkopaneeleita. Eräät kustannustehokkaimmista PV-paneeleista käyttävät kuitenkin yhtenä materiaalinaan kadmiumia (cadmium telluride). Juuri kustannustehokkuutensa vuoksi kadmiumia käyttävä teollisuudenhaara on lähtenyt hakemaan direktiivistä poikkeusta aurinkopaneeleissa käytettävälle kadmiumille ja saaneetkin asialleen laajan tukijakunnan.

Niin kuin syanidin osalta, näen tämän kuitenkin vääräksi tavaksi ratkoa ympäristö- ja ilmasto-ongelmia: vaihtoehtoisia tuotantomalleja PV-paneeleille on ja vaikka niiden hinta tällä hetkellä on kadmium-paneeleita korkeampi, on parinkymmenen vuoden päästä ympäristömme maksama hinta todennäköisesti huomattavasti korkeampi, kun riski kadmiumin joutumisesta ympäristöön vain kasvaa.

Uskon, että panostus oikeasti puhtaaseen teknologiaan on kannattava. Samoin, kuin panostus syanidia korvaaviin teknologioihin tulee tuomaan näiden teknologioiden hintaa alas, tulee myös kadmiumittomien paneeleiden hinta kustannustehokkaammaksi myyntivolyymien kautta.

P.S. Komissiosta kuului eilen Suomen luonnon kannalta merkittäviä uutisia, kun ympäristökomissaari Potocnik lähetti Suomelle virallisen huomautuksen maamme norpansuojelupolitiikasta. Huomautuksen taustalla vaikuttaa viime vuonna komissiolle asiasta lähettämäni kirjallinen kysymys. Toin siinä esiin huoleni siitä, miten tieteellisen näytön mukaan kalastuksen salliminen nykymuodossaan vaarantaa saimaannorpan säilymisen ja että vapaaehtoiset keinot ovat riittämättömiä. On surullista, että hallitusta pitää patistella toimiin huomautuksella – norppien hädän pitäisi olla tarpeeksi näkyvä järeille toimille ilmankin. Nyt hallituksen on ryhdistäydyttävä saimaannorpan suojelussa ennen EU-tuomioistuimeen joutumista.

Sirpa Pietikäinen

Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan

Kysy Sirpalta

Tilaa uutiskirje

Liity tältä sivulta uutiskirjeen tilaajaksi.

Tilaa uutiskirje

Liity tukijoukkoihin

Liity tältä sivulta Sirpan tukijoukkoihin.

Liity tukijoukkoihin

Saatat olla kiinnostunut myös näistä kannanotoista