Kannanotot

Blogi

Minne ruoka häviää

2.9.2016 BlogiEkologinen Eurooppa KannanototYleinen

Ruokahävikki keskusteluttaa nyt myös EU:ssa, kun komissio teki esityksen jätelainsäädännön uudistuksesta. Ennen lopullisen esityksen julkaisua esitin sitovaa 30 prosentin ruokajätteen vähennystavoitetta vuoteen 2025. Valitettavasti komission esityksestä jäi puuttumaan sitova tavoite ja sen sijaan keskitytään muihin keinoihin ruokahävikin vähentämiseksi.

 

Vihannekset ja juurekset sekä kotona valmistettu ruoka vastaavat leijonanosasta siitä noin arviolta 120 – 160 miljoonasta kilosta syömäkelpoista ruokaa, jonka suomalaiset kotitaloudet heittävät joka vuosi menemään. Väitän, että yksi syy hävikkiin niin kotona kuin erilaisissa ruokaloissa ja ravintoloissa on, että arvioimme tänä päivänä tarvitsemamme huomattavasti suuremman annoksen ruokaa, kuin mitä loppujen lopuksi jaksamme syödä. Esimerkki omasta kouluhistoriastani: omana kouluaikanani keittiömme ohje oli varata lihaa noin 70g kutakin syöjää kohden. Nykypäivän ohjemitoitus on monessa paikkaa yli kolminkertainen, noin 250g.

 

Ruoan tuotanto, pakkaus ja kuljetus ovat kaikki huomattavia ilmastovaikutuksiltaan. Suurin osa ympäristövaikutuksista syntyy elintarvikeketjun alkupäässä, maanviljelyssä, kalastuksessa, karjankasvatuksessa. Tästä näkökulmasta erityisesti lihan ja kalan hävikki on ilmastonäkökulmasta äärimmäisen surullista, sillä lihakilon tuottamiseen kuluu huomattava määrä enemmän ravintoa ja energiaa kuin vastaavan kasvismäärän.

 

Elämäntapamuutos lähtee suunnitelmallisuudesta. Samalla, kun ruokaa häviää jääkaapista enemmän omaan massuun kun jäteastiaan, on usein varaa myös panostaa enemmän ostamaansa ruokaan. Kallis luomubroileri ei välttämättä houkuttele tarjouskoipireiden rinnalla, mutta ekologisuus ja eettisyys on mahdollista turvata myös pienemmällä budjetilla. Luomupossua ei tarvitse syödä joka päivä, vaan edulliset juuresruuat voi ottaa tasapainottamaan kuukausimenoja.

 

Kaikkea tätä ei tietenkään voida EU:sta käsin säädellä. Kysymys on pitkälti myös parhaiden käytäntöjen keräämisestä, ongelman esiin nostamisesta ja siitä, löydetään sellaiset yhteiset säännöt, joilla ruokahävikkiä voidaan vähentää.

 

Yksi on varmaa: kotitalouksien ja ravitsemusliikkeiden ruokahävikin vähentäminen tarkoittaa usein kokonaista elämäntapamuutosta. Pohtia tulisi ainakin sitä, miten annoskooilla ja sillä, mitä tarjotaan, voidaan vaikuttaa ruokahävikkiin ja tapakulttuuriin. Puhetta on ollut myös parasta ennen -päiväyksiä koskevista tiedotuskampanjoista, joissa painotettaisiin ruoan olevan hyvin usein syötävissä myös kyseisen päiväyksen jälkeen.

 

Sirpa Pietikäinen

Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan

Kysy Sirpalta

Kysy Sirpalta

Tilaa uutiskirje

Tilaa uutiskirje

Liity tukijoukkoihin

Liity tukijoukkoihin

Saatat olla kiinnostunut myös näistä kannanotoista