Kannanotot

Yleinen

Mikä on menestyksen resepti?

22.5.2019 Yleinen

Tänään Lappeenrannassa vieraillessani pysähdyin miettimään tulevaisuuden menestyksen edellytyksiä, ja sitä, miten upeaa osaamista Lappeenrannassa on, erityisesti yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhteistyö ympäristö- ja ilmastoasioissa ja uuden ympäristöteknologian osaamisessa ja kehittämisessä. Ympäristöteknologian osaamisella on kasvava kysyntä muuttuvassa maailmassa. Tämä osaaminen poikii ja näkyy koko alueen osaamisessa ja menestyksessä.

Elämme valtavaa globalisaation, ympäristö- ja ilmastokysymysten ja digitalisaation murroskautta. Tämä on myös menestyksemme mahdollisuus. Eurooppalaisen kilpailukyvyn parantaminen tapahtuu ensi kädessä osaamisen, digitalisaation ja teollisuuden ekomodernisaation kautta.

Muutoksessa eriytyvät huonosti tuottavat, taantuvat alat ja toisaalta uudemmat menestyvät, hyvin tuottavat alat. Tässä mullistuksessa ihmisiä on autettava erilaisin keinoin löytämään uusia mielekkäitä työllistymisen muotoja. Sen sijaan tuottamattomien yritysten tekohengittäminen vuodesta toiseen ei palvele tarkoitustaan, ei veronmaksajaa, taloutta eikä ympäristöä.

Hyvä esimerkki ovat valtiontuet fossiilisille polttoaineille, joita EU:ssa jaetaan vuosittain 55 miljardia euroa. Globaalisti hiilitukien määrä yltää yli 5 biljoonaan dollariin vuodessa. Tämä on 6,5 prosenttia maailman bruttokansantuotteesta. Maailmanlaajuisesti fossiilisia energianmuotoja tuetaan kaksi kertaa enemmän kuin vähäpäästöisiä energialähteitä.

Näiden tukien purkaminen auttaisi vähentämään yli 10 % maailman hiilidioksidipäästöistä vuoteen 2050 mennessä ja säästäisi yli 500 miljardia dollaria vuodessa.

Puolalaista hiilikaivostyöntekijä ei lohduta, että uusia työpaikkoja syntyy fiksujen sähköverkkojen ja aurinkopaneelien asennuksen parissa tai, että Suomessa hoitotyöntekijöille löytyy töitä. Mutta jos ylläpidämme vanhoja rakenteita, pahennamme ongelmaa entisestään. Ilman muutosta, emme tule menestymään uusilla markkinoilla, emmekä pääse nauttimaan digitalisaation ja kiertotalouden mahdollistamista lisätuloista.

Yhtenä suurimpana haasteenamme on talouden ja ympäristön yhteensovittaminen ja siirtymä kiertotalouteen. Kulutamme tällä hetkellä 1,5 maapallon verran resursseja joka ikinen vuosi. Saman tahdin jatkuessa kuluttaisimme vuoteen 2050 tultaessa 4,5 maapallon verran luonnonresursseja. Jotta voimme ratkaista ilmastonmuutoksen ja resurssitehokkuuden asettamiin haasteisiin, muutoksen on tapahduttava nyt.

Ilmastonmuutos näkyy jo arjessa ja pakottaa miettimään uudelleen talouden ja kulutuksen perustaa. Liiketoimintamallien muuttaminen ja investoiminen uuteen, energiatehokkaaseen ja vähähiiliseen infrastruktuuriin on välttämätöntä.

Tässä haasteessa piilee myös valtava mahdollisuus. Se, joka pystyy toimittamaan ratkaisuja resurssitehokkuuden dilemmaan, on uuden taloudellisen kilpailun voittaja. Tulevina vuosina menestyvät ne, jotka kehittävät uusia innovaatioita ja palveluita vähemmillä resursseilla ja fiksummin, erityisesti kiertotalouden ja digitaalisen teknologian saralla. Tulevaisuuden sovellutuksia ovat biokuidut, uudet pakkaus- ja tekstiilimateriaalit, eettinen keinoäly ja terveysteknologia.

Suomella mahdollisuus menestyä ja johtaa näillä aloilla. Esimerkiksi kiertotalouden saralla Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra on tehnyt uraauurtavaa työtä kansainvälisesti. Vuonna 2017 perustettu kiertotalouden kärkitapahtuma World Circular Economy Forum palaa tänä vuonna jälleen Suomeen ja kerää yhteen edistyneimmät hallinnon, teollisuuden, yritysten ja kotitalouksien kiertotalousratkaisut. Lisää yhteistyötä suomalaisten toimijoiden kesken ja liiketoimintaideoiden kansainvälistämiseksi ja rahoitushankkeiden kehittämiseksi kaivataan.

Toinen tulevaisuuden kasvun merkittävimmistä moottoreista on digitaalisten markkinoiden toimivuuden parantaminen. Digitaalisista sovelluksista, kuten pilvipalveluista ja tekoälystä, voidaan tehdä eurooppalainen kilpailuvaltti.

Digitaalisista palveluista e-terveys on hyvä esimerkki alasta, jolla Suomi voi johtaa. Ihmiset ikääntyvät väistämättä ja tarvitsevat palveluita. Kaupungistumisen edetessä on löydettävä luovia ratkaisuja palveluiden tuomiseksi jokaisen saataville. Sähköisen terveydenhuollon ja tekoälyn sovellutusten kautta voimme viedä palvelut yhä enenevässä määrin lähelle hoitoa kaipaavaa ihmistä ja puuttua sairauksiin nopeammin, tehokkaammin ja täsmällisemmin. Henkilökohtaiset palvelumuodot mahdollistavat itsenäisen asumisen.

Terveydenhuollon alalla big data mahdollistaa parhaiden ja yksilöllisten käytäntöjen valitsemisen hoito- ja palvelualalta, lääkkeiden haittavaikutusten paremman kartoittamisen tai neuvontaa paremmista elintavoista.

Kilpailukykyä voi parhaiten kehittää yhdessä. EU:n 500 miljoonan asukkaan sisämarkkinat tarjoavat Suomenkin kannattaa mielenkiintoisia mahdollisuuksia. Kiertotalouden mahdollistamiseksi tarvitaan yhteisiä markkinoita tuotteille ja raaka-aineille. Ilmastonmuutoksen torjuminen ja ympäristönsuojelu sekä digitaalisten palveluiden ja sovellutusten potentiaalin hyödyntäminen edellyttävät yhtenäistä lainsäädäntöä 28 erilaisen järjestelmän sijaan.

Pärjäämme vain innovaatioilla, ja investoinneilla osaamiseen ja sivistykseen. Laadukkaalla tiedeyhteistyöllä, eurooppalaisella koulutuksella ja EU-tason yhteistyöllä meillä on tähän mahdollisuus. Yhteisillä markkinoilla kulkevat paitsi ihmiset, tavarat, palvelut ja pääoma, myös innovaatiot ja luovat ajatukset.

Tässä ovat myös avaimet tulevaan menestykseemme.

Olen tavattavissa Lappeenrannassa tänään keskiviikkona 22. toukokuuta Saimaan ammattiopiston SAMPOn eurovaalitentissä kello 10:00-11:00 ja kulttuuritila Nuijamiehen kahvilassa 17:00-18:30., joissa keskustelen Euroopan tulevaisuudesta ja EU:n vaikutuksista Suomeen ja Lappeenrantaan.

Sirpa Pietikäinen

Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan

Kysy Sirpalta

Kysy Sirpalta

Tilaa uutiskirje

Tilaa uutiskirje

Liity tukijoukkoihin

Liity tukijoukkoihin

Saatat olla kiinnostunut myös näistä kannanotoista