Poliittisesti ja taloudellisesti yhdentyvä Euroopan unioni tarvitsee sosiaalista ulottuvuutta enemmän kuin koskaan. Väitteelle on vaikea löytää kannatusta tämän hetken EU-vastaisessa ilmapiirissä, vaikka juuri nyt päättäjien pitäisi nähdä, että yhteistyön lisääminen sosiaalipolitiikassa lisäisi EU:n uskottavuutta ja kannatusta kansalaisten silmissä. Sillä juuri palvelut, sosiaaliturva ja työolot ovat niitä aiheita, jotka koskettavat arkeamme eniten.

Parlamentti äänesti kuun alussa yritysten yhteiskuntavastuuta käsittelevästä mietinnöstä, jossa peräänkuulutettiin työntekijöiden oikeuksia ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta etenkin kolmansien maiden kanssa tehtävissä kauppasopimuksissa. Euroopan sosiaalisesta mallista – julkisista palveluista, vähimmäisturvasta ja työntekijöiden oikeuksista – riittää ammennettavaa rajojemme ulkopuolelle.

Euroopalla on toki omat ongelmansa: unionin sisällä kiertävät paperittomat tomaatinpoimijat ja vuokratyöläiset, joille vähimmäispalkka ja työturvallisuus ovat vieraita etuja.

Eettisenä ongelmana tulee pitää myös tuotanto-oloja Eurooppaan tulevien tuotteiden lähtömaissa sekä eurooppalaisten yritysten toimintaa kolmansissa maissa. Korkeat työsuojeluarvomme jäävät näennäisiksi, jos ummistamme silmät lapsityövoimalla tuotetuilta vaatteilta ja terveyttä uhmaten louhituilta mineraaleilta. On myös tekopyhää odottaa kehittyviltä mailta vahvempaa omaa sosiaalijärjestelmää eurooppalaisten yritysten kiertäessä verot kaukaa kohdevaltion budjetista.

Euroopan valitsemaa sosiaalipolitiikan linjaa pitää toteuttaa johdonmukaisesti suhteissamme kolmansiin maihin. Unionin tulee ehdollistaa tulevaisuuden kauppa- ja investointisopimukset vahvemmin kansainvälisten sopimusten ratifiointiin, toimeenpanoon ja valvontaan.

Kansainvälisen työjärjestön ihmisarvoisen työn toimintaohjelman ratifiointia, toimeenpanoa ja tehokasta valvontaa tulee vaatia kaikilta yhteistyökumppaneilta – sekä tietysti jäsenvaltioilta itseltään. Eurooppalaisilta yrityksiltä on vaadittava enemmän avoimuutta tilinpidossaan ja alihankintaketjuissaan. Kehitysyhteistyöllä on mahdollistettava universaali sosiaalipalvelujen ja -turvan saatavuus myös kaikkein köyhimmille ja syrjäytyneimmille.

Annoin viime syksynä parlamentissa lausunnon verotusta ja kehityspoliikkaa käsittelevään mietintöön korostaen läpinäkyvyyden ja aiempaa kattavamman raportointivelvollisuuden lisäämistä yrityksille. Työ veronkannon tehostamiseksi jatkuu ensi syksynä lausunnollani yritysten läpinäkyvyyttä koskevaan uudistukseen.

Kansalaisten mahdollisuuksien yhteiskunta edellyttää vahvempaa sosiaalipoliittista yhteistyötä – Euroopan unionin kolmatta aikakautta.

Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan