Kannanotot

Inhimillinen Eurooppa Kannanotot

“Kunnon työtä 7.10. ja joka päivä”, JHL:n&STTK:n -verkkojulkaisu

7.10.2008 Inhimillinen Eurooppa KannanototSirpa sanonut

Kansainvälinen työjärjestö ILO lanseerasi vuosituhannen vaihteessa ”kunnon työn” periaatteen (decent work). Sen avulla haluttiin korjata työntekoon liittyviä epäkohtia, kuten työntekijöiden yhdistymisvapautta, työsuojelua, pakko- ja lapsityöhön liittyviä ongelmia ja työsopimuksia.

EU:n agendalle kunnon työ tuli vuonna 2006, jolloin EU ratifioi ILO:n periaatteet osaksi unionin politiikkaa. Jotta inhimillisen työn vaaliminen ei kuitenkaan jäisi pykälätasolle, EU:lla on haaste toteuttaa kunnon työn vaatimuksia käytännössä säilyttääkseen uskottavuutensa.

Unionin rajojen sisällä EU:lla on haasteenaan ennen kaikkea siirtotyöläisten asema. EU:n alueella liikkuvat siirtotyöläiset ovat tahtomattaan muodostaneet unionin alueelle uudenlaisen orjuuden muodon. Niin vanhoista jäsenmaista, kuin kolmansista maista tulevat työntekijät ovat valmiita tekemään työtä huonolla palkalla, ilman minkäänlaista työsopimusta tai oikeuksia. EU-alueelle ovat muodostuneet pimeät markkinat, jotka ovat ulottuneet Suomeen etenkin rakennusalalle.

Unionin ulkopuolista työvoimaa tarvitaan, jotta väestön ikääntymisestä aiheutuva työvoimapula pystytään paikkaamaan. Euroopan rajojen avaaminen työvoimalle vaatii kuitenkin samalla kunnollisten työehtojen määrittelyn siirtotyöläisille.

Toiseksi EU:n tulisi luoda neuvottelujärjestelmä työnantajien ja työntekijöiden välille yhtenäisemmän työehtopolitiikan aikaansaamiseksi. Suomella on pitkät perinteet tämäntyyppisestä järjestelmästä ja se voisi näin antaa oman panoksensa neuvottelukehyksen luomiseen.

Jotta ILO:n periaatteet kunnon työstä saisivat käytännön vastineen EU:n talouspolitiikassa, unioni tarvitsee uskottavan valvonnan kunnon työn toteutumiseen. Kunnon työn periaatteet eivät saisi myös jäädä omaksi erilliseksi politiikan sektorikseen, vaan työntekijöiden oikeudet tulisi huomioida kaikessa päätöksenteossa.

Tämän syksyn suurena kysymyksenä EU:ssa on työaikadirektiivi. Se pidentäisi viikkotyötuntien enimmäisrajaa, mutta direktiivin sisällöstä on vielä erimielisyyksiä. Euroopan parlamentin on omalta pidettävä huolta, ettei prosessista synny ensimmäistä työolojen huononnusdirektiiviä.

Työntekijöiden hyvinvointi Euroopassa on välillisesti riippuvainen työntekijöiden asemasta unionin ulkopuolella. EU:n tulee toimia aktiivisesti parantaakseen työoloja rajojensa ulkopuolella. Yhtenä keinona tähän EU:lla on mahdollisuus ehdollistaa kahdenväliset kauppasopimuksensa kolmansien maiden kanssa lisäämällä niihin työnormivaatimuksia, joiden noudattamista unionin tulisi valvoa uskottavasti. Lisäksi EU:n tulisi nostaa profiiliaan ILO:ssa ja toimia siellä tehokkaasti kunnon työn sopimuspohjan vahvistamiseksi

Sirpa Pietikäinen

Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan

Kysy Sirpalta

Tilaa uutiskirje

Liity tältä sivulta uutiskirjeen tilaajaksi.

Tilaa uutiskirje

Liity tukijoukkoihin

Liity tältä sivulta Sirpan tukijoukkoihin.

Liity tukijoukkoihin

Saatat olla kiinnostunut myös näistä kannanotoista