Ukrainan kriisi on vakavampi kuin ajatellaan. Vaarana on, että kriisi eskaloituu suurvaltakonfliktiksi.

Suurvalloilla on omat intressinsä ja ne toimivat niiden mukaisesti. Ei siksi, että se olisi oikein, vaan siksi, että ne toimivat ikään kuin niillä olisi siihen varaa ja mahdollisuus.

Kriisin talousvaikutukset voivat olla arvaamattomia ja pitkäkestoisia.

Nopeaa ratkaisua Krimin tilanteeseen on asetelmaa lukkiuttavan kansanäänestyksen jälkeen vaikea löytää. Neuvottelut ja vuoropuhelu ovat kuitenkin paras käytettävissä oleva keino tilanteen vakauttamiseksi. Laihakin sopu on parempi kuin lihava riita.

Suomelle olennaista on toimia ja vaikuttaa osana EU:ta. Valmisteltavien viisumikieltojen, varojen jäädytysten ja mahdollisten muiden pakotteiden kautta EU voi antaa Venäjälle selvän viestin siitä, mitä seuraa koko maanosan turvallisuutta horjuttavista toimista.

Erityisesti Suomen kannalta on tärkeää, että EU:n pakotteet Venäjää vastaan ajoitetaan ja mitoitetaan siten, että ne eivät entisestään kärjistä tilannetta.

Tärkeää on tiedostaa, että EU:n pakotteilla olisi väistämättömiä kielteisiä talousvaikutuksia Venäjän lisäksi koko EU:ssa, erityisesti Suomessa. Kielteisille vaikutuksille ovat alttiina suoraan ja välillisesti useimmat elinkeinoelämämme alat metsä- ja elintarviketeollisuudesta matkailuun.

Tässäkin päätöksentekotilanteessa pätee vanha suomalainen sananlasku: kun menee sutta pakoon, tulee karhu vastaan.

Suomi on kuulunut perinteisesti niiden EU:n jäsenvaltioiden joukkoon, joka on ajanut EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan vahvistamista. Tämä linja on viisautta tulevaisuudessakin.

Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan