EU:n uusi Afrikka-strategia on määrä julkaista maaliskuussa Suomen komissaarin Jutta Urpilaisen johdolla. Painopisteenä on aiempia vuosia enemmän tasavertainen kumppanuus, ja hyvä niin.
Nopea kaupungistuminen ja keskiluokkaistuminen lisäävät raaka-aineiden, polttoaineiden kulutusta ja kysyntää. EU voi Afrikan kumppanina tukea paitsi kehitysyhteistyöllä ja luonnonsuojelulla, myös yksityisillä ja julkisilla sijoituksilla ympäristöllisesti kestävää liikennettä ja infrastruktuuria, uusiutuvien energianmuotojen käyttöönottoa, jätehuoltoa ja kiertotalouden innovaatioita.
Myös muuttoliikkeen hallitseminen onnistuu tehokkaimmin puuttumalla maastamuuton ja pakolaisuuden alkusyihin lähtömaissa. Ilmastonmuutos myös linkittyy suoraan pakolaisuuteen äärimmäisen kuivuuden, sääilmiöiden ja luonnon monimuotoisuuden katoamisen vaikuttaessa elinkeinoihin ja maan elinkelpoisuuteen. Arvioiden mukaan ilmastonlämpeneminen viiteen asteeseen toisi EU:n rajoille vuosittain 660,000 pakolaista lisää. EU voi tukea työpaikkojen syntymistä lähtömaissa.
Aasian rinnalla Afrikan kohtalosta riippuu, kuinka onnistumme ratkaisemaan ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden katoamisen uhat. Euroopan vihreän kehityksen ohjelman toimeenpano ei rajoitu EU:n rajojen sisäpuolelle vaan kestävän siirtymän tukeminen kumppanimaissa ja maailmanlaajuisesti on sen onnistumisen edellytys.
Luonnollisesti Afrikka-strategian keskiössä tulee olla myös naisten ja tyttöjen aseman parantaminen, sosiaalisesti kestävä kehitys sekä ihmisoikeuksien ja oikeusvaltiokehityksen tukeminen.