Kannanotot

Blogi

Kreikan euroero ei auttaisi ketään

23.1.2015 BlogiSirpa sanonutUutisnauhaVauras Eurooppa Kannanotot

Eurojäsenyys on EU:n perussopimuksen mukaan peruuttamaton. Tämä on välttämätöntä jo valuutan vakauden vuoksi. EU:n ja Kreikan intressissä on neuvotteluratkaisu, jolla ongelmia voidaan hallita.

Vasemmistolaista Syrizaa on veikattu Kreikan sunnuntaisten vaalien voittajaksi. Asetelma jättää kuitenkin kaiken auki.
Hallitseva keskustaoikeistolainen Uusi Demokratia on nostanut kannatustaan yli 30 prosenttiin, kun Syriza heilahtelee 35 prosentin tuntumassa. Muut puolueet saavat enintään muutaman prosentin kannatuksen.
Kumpi nouseekin ykköseksi, voi kuitenkin jäädä liian heikoksi hallitakseen yksin. Syrizan on vaikea löytää kumppania, ja jos koalitiota ei synny, on edessä uudet vaalit. Siihenkin pitänee varautua.

Syriza on huolestuttanut vaatimuksillaan sekä markkinoita että puolueita Kreikassa ja maan ulkopuolella. Markkinoiden viesti on ollut nostaa Kreikan 10 vuoden valtionvelkojen korko 9,45 prosenttiin. Näin ne indikoivat Syrizan vaatimuksia Kreikan lainaohjelman uudelleentarkastelusta ja lainojen uudelleenjärjestelystä.
Poliittinen vastaus on ollut muistutus siitä, että aiempien hallitusten sopimukset sitovat myös tulevia hallituksia, kuten parlamentin EPP-ryhmästä on muistutettu. Samoin Suomen hallituksen linjana on ollut, että sovitusta pidetään kiinni.
Muodosti hallituksen mikä tahansa puolue, on Kreikalla edessään samat talouden ongelmat. Tuleva pääministeri kohtaa todellisuuden, jossa Kreikalla on edessään muun muassa 2,8 miljardin euron lainojen maksu Kansainväliselle valuuttarahastolle eli IMF:lle maaliskuun loppuun mennessä.
Maa selvinnee vielä tästä, mutta kesällä Euroopan keskuspankille EKP:lle erääntyvä 7,6 miljardia edellyttää jo, että helmikuun loppuun lykätty toinen velkaohjelma toteutuu.
Ilman tämän ohjelman loppuunsaattamista ei Kreikalle suoriteta Euroopan rahoitusvakausvälineestä (ERVV) viimeisiä maksuja, on euroryhmä ilmoittanut.

 

Tuleva hallitus joutuu siis jatkamaan rakenteellisia uudistuksia. Tämä voi myös olla osana kompromissia, jossa on mainittu Kreikan laina-aikojen pidentämistä tai korkojen leikkaamista.
Voi kuitenkin olla, että tämä ei riitä täyttämään Syrizan kannattajien suuria odotuksia.
Toisaalta pitkälle menevät myönnytykset ovat myrkkyä Kreikan ulkopuolella, jossa kansalaiset vastustavat Kreikan tukemista.
Mikäli EU:n jäsenmaat kieltäytyisivät muuttamasta millään tavalla lainaehtoja tai talousohjelmaa, olisi Syrizalla vain kaksi vaihtoehtoa: hyväksyä tai hylätä.
Jos mitään ei muuteta, Syriza saisi vastaansa omat kannattajansa ja kohtaisi poliittisen kriisin.
Toisaalta maksusta kieltäytyminen johtaisi vielä syvempiin ongelmiin eli hallitsemattomaan romahdukseen.
Seurauksena ihmiset vetäisivät rahansa pankeista, pankit kaatuisivat ja talous romahtaisi Kreikassa.
Laajamittaisen rahapaon estämiseksi tarvittaisiin väliaikainen rahaliikenteen jäädyttäminen ja kontrolli, joka lisäisi markkinoiden epävakautta.
Useiden selvitysten mukaan Kreikan euroero maksaisi ennen kaikkea Kreikalle, mutta myös EU-alueelle merkittävästi enemmän kuin sen taloushyödyt olisivat.
Sveitsiläisen UBS-investointipankin mukaan Kreikka menettäisi jopa puolet kansantulostaan.
Kolme miljardia euroa talletuksia pakeni jo joulukuussa, minkä vuoksi Kreikan keskuspankki pyysi EKP:lta lupaa hätälainoittaa neljää suurinta kreikkalaista pankkia, jos talletuspako tästä kiihtyy.
Romahduksen sosiaaliset ja taloudelliset seuraukset olisivat vakavia. Niistä kärsisivät kaikkein eniten heikoimmassa asemassa olevat: vanhukset, sairaat ja lapset! Kun kolme neljäsosaa kreikkalaisista haluaa pitää maan eurossa hinnalla millä hyvänsä, niin he tietävät, että eron hinta olisi vielä suurempi.
Eurojäsenyys on EU:n perussopimuksen mukaan peruuttamaton. Tämä on välttämätöntä jo valuutan vakauden vuoksi. Siksi EU:n ja Kreikan intressissä on neuvotteluratkaisu, jolla maan talous- ja velkaongelmia voidaan hallita.
Ero EU:sta ja uudelleenliittyminen ilman eurojäsenyyttä olisi sopimusteknisesti mahdollista, mutta aikaa vievää, erittäin kallista ja arvaamatonta.
Myöskään devalvaation mahdollisuus ei auttaisi Kreikan vientiä. Talouden ongelmat ovat rakenteellisia eikä niihin auta alentuneiden palkkojen alentaminen entisestään.

Kreikan lainavastuut ovat tällä hetkellä noin 317 miljardia euroa. Tästä lainasummasta ERVV:n lainoja on 143 miljardia ja kahdenvälisiä EU-lainoja 53 miljardia euroa.
Lisäksi keskuspankkien tappioksi tulisivat EU-alueen Target2-maksujärjestelmään sisältyvät kreikkalaispankkien velat, jotka normaalioloissa ovat pelkkää tasevelkaa.
Vaikka kolmen viime vuoden kuluessa EU:n rakentamat välineet nyt estäisivät rahoituskriisin leviämisen Kreikan ulkopuolella, olisi Kreikan euroerossa niin suuria riskejä, että aiheella ei kannata leikitellä, saati siitä ilakoida.
Kirjoitus ilmestyi Aamulehdessä

http://www.aamulehti.fi/Ulkomaat/1194955431716/artikkeli/vierailijan+puheenvuoro+kreikan+euroero+ei+auttaisi+ketaan.html

Sirpa Pietikäinen

Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan

Kysy Sirpalta

Tilaa uutiskirje

Liity tältä sivulta uutiskirjeen tilaajaksi.

Tilaa uutiskirje

Liity tukijoukkoihin

Liity tältä sivulta Sirpan tukijoukkoihin.

Liity tukijoukkoihin

Saatat olla kiinnostunut myös näistä kannanotoista