Kannanotot

Inhimillinen Eurooppa Kannanotot

Kirjallinen kysymys komissiolle Viittomakielen tunnustamisesta Euroopan unionissa

23.2.2009 Inhimillinen Eurooppa Kannanotot

KIRJALLINEN KYSYMYS E-6922/08
esittäjä(t): Sirpa Pietikäinen (PPE-DE)
komissiolle

Aihe: Viittomakielen tunnustaminen Euroopan unionissa

Vuonna 1998 Euroopan parlamentti antoi toisen viittomakieliä koskevan päätöslauselmansa B4-0985/98, jossa kehotettiin Euroopan komissiota ja jäsenvaltioita edistämään viittomakielten käyttöä ja takaamaan kuuroille kansalaisille mahdollisuudet koulutukseen ja työhön heidän valitsemallaan kielellä. Euroopan komissio on tukenut useita viittomakieleen liittyviä hankkeita, esimerkiksi vuonna 1996 toteutettua viittomakielihanketta.

Kuinka komissio aikoo jatkaa viittomakielten yhä laajemman tunnustamisen edistämistä Euroopan unionin alueella ja kuinka se edistää kuurojen ja kuulovammaisten kansalaisten integroimista käytännössä? Aikooko komissio tunnustaa viittomakielen Euroopan unionin viralliseksi kieleksi?
– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

E-6922/08EN
Leonard Orbanin
komission puolesta antama vastaus
(23.02.2009)

Perustamissopimuksen 149 artiklan mukaan jäsenvaltiot vastaavat kielipolitiikka tukevien konkreettisten toimien toteuttamisesta kansallisella ja alueellisella tasolla. Tämä koskee myös viittomakielen tunnustamista.

Jos viittomakielen käyttö on kuitenkin välttämätöntä kuurojen työnsaannin, uralla etenemisen tai koulutukseen osallistumisen kannalta, kysymyksen voidaan ajatella kuluvan yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27 päivänä marraskuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/78/EY  soveltamisalaan.

Komissio on 2. heinäkuuta 2008 tehnyt direktiiviehdotuksen, jolla pyritään siihen, että yhdenvertaisen kohtelun periaate toteutuu kokonaisvaltaisesti myös työelämän ulkopuolella. Ehdotuksessa käsitellään syrjintää uskonnon tai vakaumuksen, vammaisuuden, iän ja sukupuolisen suuntautumisen perusteella, eli perustamissopimuksen 13 artiklassa lueteltujen syiden perusteella (muita kyseisessä artiklassa mainittuja syrjintäperusteita ovat sukupuoli ja rotu, joita on jo käsitelty aiemmissa EU:n direktiiveissä).

Komissio myös kehittää toimintatapoja kieltenoppimisen ja kielellisen monimuotoisuuden edistämiseksi. Toimet kattavat kaikki EU:ssa puhuttavat kielet, myös viittomakielen. Rahoitusohjelmiensa kautta komissio yhteisrahoittaa hankkeita ja verkostoja, joilla edistetään kieltenoppimista ja kielellistä monimuotoisuutta.  Elinikäisen oppimisen ohjelmaa (2007–2013) koskevassa ehdotuspyynnössä annettiin vuonna 2008 etusija hankkeille ja verkostoille, joilla pyrittiin edistämään erityistarpeita omaavien ihmisten kielten osaamista. Myös vuoden 2009 ehdotuspyynnössä yhtenä verkostoja koskevana painopisteenä on ”niiden hyvien käytäntöjen kartoittaminen, vaihtaminen ja hyödyntäminen, joita liittyy kielten opettamiseen erityisiä tarpeita omaaville väestönosille” .

Komissio huomauttaa, että kaikki jäsenvaltiot ja Euroopan yhteisö allekirjoittivat Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen 30. maaliskuuta 2007 valtuuksiensa puitteissa. Kyseisen sopimuksen eri artikloissa (9, 21, 24 ja 30) sopimusvaltiot velvoitetaan toteuttamaan asianmukaisia toimia viittomakielen tukemiseksi ja hyväksymiseksi sekä sen käytön helpottamiseksi ja oppimiseksi. Erityisesti 21 artiklassa yhtenä toimenpiteenä mainitaan viittomakielen tunnustaminen ja sen käytön edistäminen.

Komissio muistuttaa vielä, että Euroopan toimielinten kielijärjestelyistä säädetään neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 1/1958 . Asetuksen 1 artiklassa luetellaan toimielinten viralliset ja työkielet. Sen hyväksyminen tai muuttaminen edellyttää neuvoston yksimielisyyttä. Komission ehdotusta sen muuttamiseksi ei vaadita.

Sirpa Pietikäinen

Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan

Kysy Sirpalta

Kysy Sirpalta

Tilaa uutiskirje

Tilaa uutiskirje

Liity tukijoukkoihin

Liity tukijoukkoihin

Saatat olla kiinnostunut myös näistä kannanotoista