KIRJALLINEN KYSYMYS E-7003/08
esittäjä(t): Sirpa Pietikäinen (PPE-DE)
komissiolle
Aihe: Kansalaisyhteiskunnan kuuleminen EU:n toimielimissä
Kansalaisyhteisö on yksi demokraattisen yhteiskunnan perustoimijoista. Avoimen demokratian perusta on toimiva kansalaisyhteiskunta. Euroopan unioni tarvitsee vahvemman ja osallistavamman toimintakulttuurin.
Kansalaisyhteiskunnan ja EU:n toimielinten vuorovaikutuksesta pitää tehdä pitkäjänteinen ja säännöllinen prosessi. Toimielinten tulisi saada aikaan yhteiset menettelytapasäännöt kansalaisyhteiskunnan kuulemiselle, jotta tehokas vaikuttaminen taattaisiin. Samojen avoimuuden ja osallistamisen periaatteiden tulisi läpileikata kaikki unionin politiikan osa-alueet.
Miten komissio aikoo edistää kansalaisyhteiskunnan tiiviimpää sitouttamista kaikkien toimielinten toimintoihin?
E-7003/08FI
José Manuel Barroson
komission puolesta antama vastaus
(26.02.2009)
Kansalaisyhteiskunta on yksi demokraattisen yhteiskunnan keskeisiä tekijöitä. Sillä on myös tärkeä asema Euroopan integraatiossa.
Euroopan toimielinten hyvin erilaisten roolien vuoksi kuulemiskäytännöissä on eroja eikä sama menetelmä sovi kaikille. Komissio soveltaa konsultointiprosessiin vähimmäisvaatimuksia kuullessaan kansalaisyhteiskunnan edustajia ja muita asianosaisia. Komission linjana on kuulla mahdollisimman laajasti eri tahoja.
Konsultointiprosessin laadun parantamiseksi komissio sitoutui Euroopan avoimuusaloitetta koskevan vihreän kirjan jatkotoimenpiteistä antamassaan tiedonannossa vahvistamaan näiden vähimmäisvaatimusten soveltamista.
Kuten komissio painotti kolmannessa strategisessa katsauksessaan sääntelyn parantamisesta Euroopan unionissa , komissio aikoo laajentaa sidosryhmien kuulemista. Monimutkaisten tai arkaluonteisten ehdotusten osalta komission yksiköitä kannustetaan pidentämään kuulemisille varattua kahdeksan viikon vähimmäisaikaa. Lisäksi pyritään varmistamaan entistä tarmokkaammin, että kaikki sidosryhmät tietävät kuulemisista ja voivat osallistua niihin. Vaikutustenarvioinneissa olisi annettava selkeämpää palautetta siitä, millaisia tietoja sidosryhmiltä pyydettiin, mitä tietoja saatiin ja millä lailla niitä käytettiin.
Kaikki komission yksiköt pitävät yhteyttä kansalaisyhteiskuntaan ja muihin asianosaisiin niiden omia aloja koskevissa kysymyksissä. Kuulemis- ja vuoropuhelukäytäntöjä on hyvin monenlaisia. Komissio on esimerkiksi luonut monilla aloilla erilaisia kansalaisyhteiskunnan edustajien kanssa käytettäviä strukturoituja vuoropuhelun muotoja.
Konsultointiprosessin läpinäkyvyyden lisäämiseksi ja kansalaisille suunnatun tiedotuksen parantamiseksi niiden henkilöiden osalta, jotka osallistuvat edunvalvontaan politiikanteossa, komissio ja parlamentti toimivat yhdessä toimielintenvälisessä työryhmässä, jonka tarkoituksena on valmistella edunvalvojien yhteisen rekisterin käyttöönottoa.
Sidosryhmien osallistuminen aktiiviseen vuoropuheluun edellyttää asianmukaisia keinoja, joiden kautta kansalaisyhteiskunta voi esittää mielipiteensä ja tulla kuulluksi. Se on mahdollista vain, jos EU:n toimielimet ja jäsenvaltiot toimivat yhteistyössä. Tämä onkin kumppanuuteen perustuvasta EU-viestinnästä 22. lokakuuta 2008 allekirjoitetussa sopimuksessa olevan poliittisen julistuksen tarkoitus. Tähän liittyen komissio ja parlamentti koordinoivat jo jäsenvaltioiden kanssa yhteisesti sovittuihin ensisijaisiin tiedotustavoitteisiin liittyviä toimia, joita toteutetaan esimerkiksi hallinnointikumppanuuksien kautta. Tällaisia toimia ovat muun muassa tietyistä aiheista järjestettävät alueelliset ja paikalliset kampanjat, jotka liittyvät paikallisviranomaisten ja kansalaisjärjestöjen omiin toimiin.
Komissio on ryhtynyt myös toimenpiteisiin, joiden tarkoituksena on täydentää sidosryhmien erityiskonsultointeja. Tällaisia aloitteita ovat esimerkiksi kussakin jäsenvaltiossa ja jäsenvaltioiden välillä järjestettävät kansalaisten kuulemiset (neuvoa-antavat mielipidemittaushankkeet), jotka on toteutettu komission K-suunnitelman ja sitä seuranneen Debate Europe -verkkosivuston avulla.
Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan