Kannanotot

Blogi

Kestävän kehityksen tavoitteet luovat suuntaviivat seuraavalle 15 vuodelle

25.9.2015 BlogiEkologinen Eurooppa KannanototSirpa sanonut

Tänään alkavassa YK:n huippukokouksessa sovitaan kestävän kehityksen tavoitteet seuraavalle 15 vuodelle. Valmistelevan työryhmän ehdotuksiin pohjaavat 17 päätavoitetta ja 167 osatavoitetta luovat agendan valtioille, kansainvälisille järjestöille, yksityiselle sektorille sekä kansalaisyhteiskunnalle taloudellisen, sosiaalisen ja poliittisen kestävän kehityksen tielle.

 

On kulunut 15 vuotta siitä, kun YK lanseerasi vuosituhattavoitteet, jotka aikanaan olivat uudenlainen lähestymistapa yhteisten maailmanlaajuisten päämäärien luomiseksi. Yhtä merkittävää oli tavoitteiden toteutumista mittaavien indikaattoreiden kehittäminen. Viimeistään 2000-luvulla kaikille on tullut selväksi, että globaalit ongelmat vaativat globaaleja ratkaisuja, mutta nyt lanseerattavissa uusissa tavoitteissa näkyy lisäksi myös asioiden väliset riippuvuussuhteet.

 

Vuosituhattavoitteissa korostuivat ennen kaikkea perinteiseen kehitysapupolitiikkaan liitettävät teemat, kuten köyhyyden puolittaminen ja lapsikuolleisuuden vähentäminen. Uusissa kestävän kehityksen tavoitteissa on otettu entistä enemmän myös ympäristönäkökohtia huomioon, mikä käy ilmi jo tavoitteiden otsikostakin. Tämä on keskeistä, koska yhä suurempi osa ihmisten ongelmista juontaa juurensa ympäristön tilan heikkenemisestä.

 

***

 

Elämme maailmassa, jossa kasvava väestö ihmisiä joutuu tulemaan toimeen vähemmillä resursseilla. Käytämme jo nyt 1,5 maapallon verran resursseja joka vuosi, ja arvioiden mukaan vuoteen 2050 mennessä tarvittaisiin neljä planeettaa tyydyttämään raaka-ainekysynnän tarpeen.

 

Näiden lukujen valossa meillä ei ole muuta vaihtoehtoa elintasomme turvaamiseksi kuin lisätä olemassa olevien resurssien hyödyntämisen tehokkuutta, eli resurssitehokkuutta. Se tarkoittaa luonnonvarojen käyttämistä tehokkaammin. Sen sijaan, että arvokkaita resursseja päätyy romuna kaatopaikalle, ne pitäisi kerätä talteen ja hyödyntää uudelleen.
Resurssitehokkuus ei tarkoita pelkkää kierrättämistä, vaan esimerkiksi teollisia symbiooseja, joissa yhden teollisuuden jätteet tai sivuvirrat ovat toisen teollisuudenalan raaka-ainetta.

 

Vaikka uusissa kestävän kehityksen tavoitteissa viitataan ympäristön kestävyyden turvaamiseen, resurssitehokkuutta sen tärkeänä osatekijänä ei vielä ole tunnustettu. Viime heinäkuussa parlamentin hyväksymä oma-aloitemietintöni oli kannanotto siitä, millaisella sääntelyllä ja kannustimilla Euroopassa tulisi edistää resurssitehokkuutta. Näitä samoja keinoja voitaisiin soveltaa myös kansainvälisellä tasolla, ja YK olisi tämän asian eteenpäin viemiseksi sopiva foorumi.

 

Resurssitehokkuus sopisi yhteen muiden globaalitavoitteiden kanssa myös tavoitteellisuuden ja mitattavuuden puolesta. Yksi päätavoite tai luku – esimerkiksi se, kuinka paljon luonnonvaroja käytämme suhteessa siihen, miten korkean bruttokansantuotteen saavutamme – ei kuitenkaan riitä. Tarvitaan myös alaindikaattoreita, kuten sitä mikä on vesi-, maa-, materiaali- ja kasvihuonekaasujalanjälkemme.

 

Ympäristövaikutusten mittaaminen ei ole ainoastaan poliittinen arvovalinta, vaan meillä on kasvavaa näyttöä siitä, että myös sijoittajat kaipaavat tällaista tietoa valitessaan sijoituskohteita. Ympäristöuhkiin varautuminen on osa yrityksien pitkän aikavälin kannattavuuden arvioimista. Sama voidaan todeta alueellisellakin tasolla, kun valittavana on toiminnan perustaminen joko korkean teknologian ja uusiutuvia luonnonvaroja hyödyntävään maahan tai fossiilisista polttoaineista riippuvaiseen valtioon.

 

***

 

Parlamentti antoi kannanottonsa kestävän kehityksen tavoitteista viime toukokuussa, ja siinä korostuvat köyhyyden poistaminen, ihmisoikeusperusta sekä hyvän hallinnon periaatteet. Nämä tavoitteet ovat pääpiirteissään päässeet mukaan lopullisiin tavoitteisiin. Kunnianhimoisimpia ja tärkeimpiä päämääriä ovat mm. köyhyyden poistaminen ja sukupuolten välisen tasa-arvon toteutuminen.

 

Valitettavasti köyhyyden poistamisen osalta äärimmäisen köyhyyden raja-arvoksi ei asetettu parlamentin ajamaa 2 dollarin päiväansiota, vaan alempi 1,25 dollaria. Tärkeämpää kuin oikeiden rahamäärien arvioiminen, olisi kuitenkin laajempi ajattelutavan muutos pois kehitysyhteistyörahoituksesta kohti globaalia sosiaaliturvaa, joka takaisi kaikille oikeuden ja keinot riittävään toimeentuloon.

 

Tasa-arvon osalta voimme olla tyytyväisiä siihen, miten vuosituhattavoite tyttöjen pääsystä peruskoulutuksen piiriin on melkein toteutunut, mutta tehtävää on vielä paljon etenkin naisten poliittisen edustuksellisuuden lisäämisessä.

 

Maailmasta on tullut yhä monimutkaisempi paikka sitä mukaa, kun ihmisten tietoisuus asioiden välillä olevista syy-seuraussuhteista on lisääntynyt. Nykyisissä tavoitteissa tunnustetaan, että kehityksen on tapahduttava monilla eri sektoreilla – taloudellisella, poliittisella ja sosiaalisella – samanaikaisesti.

 

Lisäksi meidän tulee ottaa huomioon suuret maiden ja alueiden väliset erot, ja pyrittävä tasaamaan näitä. Rikkaat valtiot ovat hyötyneet fossiilisten polttoaineiden käytöstä aikana, jolloin niitä ei vielä rajoitettu. Nyt on meidän vuoromme tukea köyhempiä valtioita uusiutuvien energianlähteiden hyödyntämisessä, jotta nekin pääsevät kehityksen hyödyistä osallisiksi.

 

 

Lisätietoa kestävän kehityksen tavoitteista: http://www.un.org/sustainabledevelopment/sustainable-development-goals/

 

Oheisesta taulukosta voit katsoa miten vuosituhattavoitteet ovat toteutuneet: http://unstats.un.org/unsd/mdg/Resources/Static/Products/Progress2015/Progress_E.pdf

 

Parlamentin kannanotto kestävän kehitysyhteistyön rahoituksesta, 19.5.2015: http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?pubRef=-//EP//TEXT+TA+P8-TA-2015-0196+0+DOC+XML+V0//FI

 

Sirpa Pietikäinen

Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan

Kysy Sirpalta

Tilaa uutiskirje

Liity tältä sivulta uutiskirjeen tilaajaksi.

Tilaa uutiskirje

Liity tukijoukkoihin

Liity tältä sivulta Sirpan tukijoukkoihin.

Liity tukijoukkoihin

Saatat olla kiinnostunut myös näistä kannanotoista