Parlamentti keskusteli tällä viikolla EU:n 2020 -strategiasta. Linjaus  älykkäästä, kestävästä ja sosiaalisesti osallistavasta kasvusta sekä keinoista, joilla tähän päästään, on erittäin tervetullut. Taloudellinen kasvu ja vakaus, hyvä ympäristöpolitiikka ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus kuuluvat yhteen. 2020 -strategian täytäntöönpanoon paneutuu jatkossa myös parlamentin väliaikainen talouskriisivaliokunta.

Jos Lissabonin strategian virheistä jotain opittiin, niin toivottavasti ainakin se, että nyt olennaisin kysymys kuuluu, millä tavoin kaikki osapuolet sitoutuvat yhteisiin tavoitteisiin. Vain yhdessä ja yhteistyössä voimme menestyä.

Avaintekijä on, että sekä EU:n että jäsenmaiden budjetit tukevat yhdessä 2020 -strategian tavoitteita. Euroopan Unionin osalta tuolloin eteen tulee muun muassa koheesiopolitiikan ja rakennerahastojen uudistaminen. Julkinen rahoitus on kohdennettava nimenomaisesti uuteen ja ympäristöystävälliseen tuotantoon ja innovaatioihin. Yhteinen tavoite on nähtävä myös lainsäädännössä.

Luomalla yksityisen ja julkisen rahoituksen kumppanuuksia  strategisesti tärkeille sektoreille, kuten bioteknologiaan, energia- ja ekotehokkuuteen ja ICT-aloille, saadaan rahoitukselle paljon nykyistä suurempi vaikuttavuus. Monet innovatiiviset pk-yritykset saisivat tästä apua rahoitusongelmiinsa.

Luotaessa sosiaalisesti osallistavaa Eurooppaa on myös kehitettävä rakenteita, joiden avulla naiset voivat kaikissa EU-maissa tulla tasa-arvoisina työmarkkinoille. Asia, joka meillä Suomessa otetaan usein itsestäänselvyytenä. Panostus koulutukseen kaikilla tasoilla on niin ikään sekä sosiaalisen hyvinvoinnin että taloudellisen menestyksen tae – ei riitä että tuijotetaan pelkästään huippuyksiköitä.

Parlamentin onkin syytä antaa vahva tukensa komissiolle ja jäsenmaille EU 2020-strategian toteuttamisessa. Kun tavoitteet ovat yhteisiä, on myös käytännön talouspolitiikassa katsottava samaan suuntaan.

Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan