Kannanotot

Blogi

Kaivoslain valtausjärjestelmästä on luovuttava

14.5.2012 BlogiEkologinen Eurooppa KannanototSirpa sanonut

Viime vuonna voimaan tullut uusi kaivoslaki on peruslähtökohdiltaan pahasti vanhentunut.  Laki kannustaa ”luonnonvarojen katastrofaaliseen ryöstökäyttöön”, kuten kansantaloustieteen professori Olli Tahvonen arvioi (HS Mielipide 13.5.2012). Mielestäni kaivoslain valtausjärjestelmästä olisikin luovuttava.

Kaivosmineraalien omistusoikeus ei Suomessa kuulu kiinteistönomistajalle, vaan laki antaa mineraalien löytäjälle etuoikeuden niiden hyödyntämiseen. Uudessa laissa tämä on järjestetty malminetsintäluvan kautta, mutta idea on sama kuin aiemmassa valtauksessa.  Maanomistaja ei uudenkaan kaivoslain mukaan voi estää kaivoksen tulemista omille mailleen. Omistajalle maksetaan vain minimaaliset korvaukset alueelta löytyvistä kaivosmineraaleista ja kaivostoiminnan haitoista. Uusikin kaivoslaki on säädetty turvaamaan ennen kaikkea kaivosyrityksen oikeuksia.

Valtausjärjestelmä kannustaa tehokkaaseen luonnonvarojen hyötykäyttöön. Sitä on aikanaan perusteltu kansantalouden eduilla: malminetsintä ja kaivostoiminta edellyttävät erityisosaamista ja merkittävää taloudellista riskinottoa.

Nyt on kysyttävä, onko arvokkaiden kaivosmineraalien mahdollisimman tehokas ja rajoittamaton hyödyntäminen edelleen Suomen kansantalouden etujen mukaista. Eikö nykyisin olisi pikemminkin kannustettava kaivosmineraalien säästeliääseen hyödyntämiseen? Kaivoslakia uudistettaessa ei ole riittävästi otettu huomioon lisääntyvää maailmanlaajuista niukkuutta kaivosmineraaleista. EU:n alueella vain Suomessa ja Ruotsissa on merkittävää potentiaalia kaikkein kriittisimpien raaka-aineiden hyödyntämiseen.

Kaivoslain valtausjärjestelmän vuoksi ulkomaiset yritykset hyödyntävät nopeasti arvokkaat kaivosmineraalimme muutaman vuosikymmenen kuluessa.  Jäljelle jäävät vain haitat. Tämän on erittäin lyhytnäköistä, kun tiedämme kaivosmineraalien arvon tulevaisuudessa huomattavasti nousevan niiden niukkuuden vuoksi. Valtausjärjestelmä on erittäin vanhanaikainen malli ohjata hupenevia luonnonvaroja koskevaa päätöksentekoa. 

Mitä sitten valtausjärjestelmän tilalle? Maailmalta löytyy runsaasti toimivia malleja säännellä luonnonvarojen käyttöä siten, että kannustetaan sekä resurssitehokkuuteen että luonnonvaroista saatavien riskien ja hyötyjen oikeudenmukaiseen jakamiseen. Kaivosmineraalien osalta maanomistajan päätösvaltaan perustuvaan järjestelmään yhdistyy usein piirteitä konsessiojärjestelmästä eli valtion mineraalivaroja koskevasta päätösvallasta. Tähän suuntaan Suomessakin pitäisi lainsäädäntöä kehittää.

Valtausjärjestelmästä luopumisen väitetään johtavan kaivostoiminnan edellytysten olennaiseen heikkenemiseen. Tämä väite on perusteeton.  Valtausjärjestelmästä luopuminen vain pakottaisi kaivosyritykset ottamaan huomioon muutkin kuin lyhytnäköiset yrityksen omat edut ja johtaisi kaivostoiminnan hyötyjen nykyistä oikeudenmukaisempaan jakamiseen maanomistajien, yritysten ja yhteiskunnan kesken. Meillähän ei ole maa-ainestenkaan osalta käytössä valtausjärjestelmää, vaan omistaja saa päättää, otetaanko ja millä hinnalla hänen alueeltaan esimerkiksi soraa. Tämä ei ole ollut mikään este soravarojen järkevälle hyödyntämiselle.

Kaivoslain eduskuntakäsittelyn yhteydessä luonnonvarojen omistusoikeuden sääntelyn epäselvyys nousikin esille. Talousvaliokunta totesi mietinnössään, että ”Luonnonvarojen yhteiskunnallisen merkityksen ja taloudellisen arvon kasvun vuoksi valiokunta pitää tärkeänä, että luonnonvaroihin liittyvän omistusoikeussääntelyn selkeyttämistarvetta tarkastellaan kokonaisuutena ja ryhdytään toimiin sääntelyn täsmentämiseksi.” Juuri näin hallituksen on pikaisesti tehtävä käynnistämällä lainvalmistelu kaivoslain valtausjärjestelmästä luopumiseksi.

Sirpa Pietikäinen

Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan

Kysy Sirpalta

Tilaa uutiskirje

Liity tältä sivulta uutiskirjeen tilaajaksi.

Tilaa uutiskirje

Liity tukijoukkoihin

Liity tältä sivulta Sirpan tukijoukkoihin.

Liity tukijoukkoihin

Saatat olla kiinnostunut myös näistä kannanotoista