Kannanotot

Blogi

Ilmansaasteita on vaikka niitä ei näe

29.10.2015 BlogiEkologinen Eurooppa KannanototSirpa sanonutUutisnauha

Ilmansaasteiden vaikutus ihmisten terveyteen, viihtyvyyteen ja kansantalouteen on otettava vakavasti. EU:n ympäristövirasto on arvioinut, että hengitysilman saasteet aiheuttavat laskelmien mukaan 400 000 ennen aikaista kuolemaa Euroopan unionin alueella. Se tarkoittaa 340 – 940 miljardin eurojen menoja Euroopan kansantaloudelle.

 

”Ilmansaasteina” käsitellään lähinnä seuraavia hiukkasia: typen oksidit (NO), rikkidioksidi (SO2), alailmakehän otsoni, muut partikkelit (PN/PM; pöly, siitepöly jne.), metaani (CH4) ja ammoniakki (NH3). Harvemmin mainittu ilmanlaatuun vaikuttava alkuaine on myös elohopea.

 

Ilmansaasteet vaikuttavat terveyteen monin eri tavoin. Niillä on suorayhteys hengitysteiden sairauksiin, keuhkoahtaumaan ja keuhkosyöpään. Lisäksi ne kasvattavat sydänkohtauksen riskiä. Viime aikoina on myös saatu tutkimustuloksia saasteiden vaikutuksista aikuisiän diabeteksen ja ylipainon esiintymiseen.

 

Monet näistä hiukkasista vaikuttavat ihmisen terveyden lisäksi myös muihin luonnon prosesseihin: metaani on lyhytaikainen mutta ärhäkäs kasvihuonekaasu, typen ja rikin oksidit happamoittavat ja rehevöittävät maaperää, otsoni torjuu auringon haitallisia säteitä ylempänä ilmakehässä.

 

 

Diesel saastuttaa eurooppalaisia kaupunkeja

 

Typen oksidit ovat olleet tänä syksynä otsikoissa Volkswagenin käynnistämän päästömittausskandaalin myötä. Volkswagen manipuloi mittauslaitteitaan näyttämään diesautoille suotuisampia typen oksidiarvoja testiolosuhteissa.

 

Henkilö-, paketti- ja kuorma-autoille on määritelty Euro-standardien kauttaa päästörajoituksia typen oksideille, hiukkaspäästöille, hiilimonoksidille sekä hiilivedyille. Lisäksi kasvihuonekaasu hiilidioksidille on asetettu enimmäispäästöarvo vuodesta 2012 alkaen.

 

On ollut jo pitkään tiedossa, että autojen päästöt ovat todellisuudessa jopa seitsemän kertaa suuremmat kuin laboratorio-olosuhteissa tehdyt mittaukset antavat ymmärtää. Toisin kuin Volkswagenin tahallisessa manipuloinnissa, kyse on ollut lainsäädännön sallimien aukkojen hyödyntämisestä.

 

Euroopan komissio aikookin ottaa pakollisiin laskelmiin mukaan RDE-päästöt, eli todellisissa ajo-olosuhteissa syntyvät päästöt. Kaikkien uusien autojen tulisi siis Euro-standardien lisäksi pysyä RDE-raja-arvojen sisällä. Tämä määräys koskee vuodesta 2017 eteenpäin alkuun dieselautojen typen oksidi -arvoja ja kaikkien autojen pienhiukkasarvoja (PN).

 

Dieselin epäpuhtauksia pääsee kaupunki-ilmaan myös erinäisistä työkoneista, joiden päästöraja-arvoja tulisi niin ikään tiukentaa.

 

 

 

Lehmien ei pidä pidätellä

Metaani vaikuttaa ihmisten terveyteen sitä kautta, että se edistää alailmakehän otsonin kehittymistä. Yläilmakehässä hyödyllinen otsoni lisää maanpinnalla hengitysteiden sairauksia.

 

Merkittävin ammoniakin (yli 90 %) ja metaanin (yli 40 %) lähde on maatalous. Usein kuulee sanottavan, että lehmät eivät voi lakata röyhimästä, pieremästä ja ulostamasta eikä metaani- ja ammoniakkivähennyksiä voi siitä syystä kohdistaa maataloussektorille.

 

Samalla argumentoidaan, että päästöjä on vähennettävä siellä, missä se on ”kustannustehokkainta”. Teollisten ja suurten maatilojen lannankäsittely on avainasemassa metaani- ja ammoniakkipäästöjen vähentämisessä maataloussektorilla. Rehun koostumus, ulkolaidunnus sekä lannan taltiointi ja sen biokaasutus ovat ratkaisuja, jotka on mahdollista ottaa käyttöön ilman pitkän aikavälin kustannuksia. Muilla sektoreilla metaanipäästöjä voidaan vähentää esimerkiksi biojätteen tehokkaammalla kierrätyksellä sekä pitkän matkan kaasuputkien hävikkiä vähentämällä.

 

 

Parlamentti äänesti kansallisista päästövähennyksistä

 

EU-lainsäädännössä on useita mekanismeja, jotka vaikuttavat ilmanlaatuun. Edellä mainittujen autojen päästörajojen lisäksi kuorma-autojen ja työkoneiden moottorien päästöjen säädellään. Kaikkia EU-maita sitoo myös paikallista ilmanlaatua koskevat raja-arvot pienhiukkasille. Teollisuuden polttolaitoksille on lisäksi omat päästökattonsa.

 

Tällä viikolla Euroopan parlamentti otti kantaa yhteen tärkeimmistä EU:n ilmanlaatuvälineistä: kansalliseen päästökattodirektiiviin. Se määrittelee käytännössä sen, miten paljon jäsenvaltiot sitoutuvat vähentämään edellä listattuja pienhiukkaspäästöjä vuoteen 2020 ja 2030 mennessä.

 

Olimme aiemmin tänä vuonna lausuneet parlamentin ympäristövaliokunnassa, että vuosien 2020 ja 2030 sitovien tavoitteiden lisäksi on otettava välitavoite vuodelle 2025. Tästä on hyötyä myös jäsenmaille oman edistymisensä seuraamisessa. Lisäksi kiristimme komission esittämiä tavoitteita vastaamaan paremmin tämän päivän teknologian mahdollisuuksia.

 

Yksittäisten päästöjen osalta tuimme komission esitystä siitä, että myös metaani ja ammoniakki tulee ottaa kansallisten päästövähennystavoitteiden piiriin. Esitimme tähän listaan lisäyksenä elohopean, jota pääsee ilmaan erityisesti hiilivoimalaitoksista. Suurina määrinä elohopea vaikuttaa keskushermoston toimintaan eikä sen päästöistä ole vielä säädelty EU-alueella, vaikka kuulumme kansainväliseen Minimatan sopimukseen elohopeapäästöjen rajoittamiseksi.

 

Parlamentti hyväksyi tällä viikolla valitettavasti vain osan ympäristövaliokunnan suosituksista. Positiivista on se, että ammoniakkipäästöjä tullaan rajoittamaan ja että kaikille hiukkasille asetetaan myös välitavoite vuodelle 2025.

 

Ilmanlaadun parantamisen kannalta huonoa tämän viikon lopputuloksessa taas on se, että metaanipäästöjen osalta vain maatalouden ulkopuolelta tulevat päästöt kuuluvat rajoitusten piiriin. Lisäksi elohopealle ei toistaiseksi asetettu vähennystavoitteita. Myös parlamentin yleisesti tiukemmat ilmanlaatutavoitteet jäivät teollisuuden ja maatalouden intressien varjoon.

 

Parlamentin tämänviikkoinen kanta ei vielä sinetöi lainsäädäntöä. Alamme neuvotella seuraavaksi jäsenmaiden kanssa lopullisesta sisällöstä. Neuvottelut eivät tule olemaan helppoja – ilmastotoimia vastustan Puolan uuden hallituksen johdolla monet itäisen Euroopan maat vastustavat tiukempia ilmanlaaturajoituksia.

 

 

Missä kaupungissa sinä haluaisit asua?

 

Maailman väestö siirtyy koko ajan enemmän asumaan kaupunkeihin, joissa huono ilmanlaatu heikentää merkittävästi elämänlaatua. Kroonisista ja vakavista ilmansaasteongelmista kärsivässä Pekingissä tehdyn tutkimuksen mukaan keuhkosyöpätapaukset kaupungissa ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana kasvaneet järkyttävät yli 50 prosenttia. Ilmansaasteiden on epäilty olevan pääsyyllinen tähän räjähdysmäiseen kasvuun.

 

Bryssel ei yllä onneksi aivan Pekingin lukuihin, mutta se kuuluu Euroopan ruuhkaisimpiin kaupunkeihin. Näissä ruuhkissa seisovat autot heikentävät paikallista ilmanlaatua – erityisesti jos ne käyvät dieselillä. Euroopan komissio nosti kesällä kanteen Belgiaa vastaan siitä syystä, että Brysselin kaupungin ilmassa on jatkuvasti pienhiukkasia ja typen oksideita yli enimmäisrajan.

 

Sain mitata oman brysseliläisen kotikatuni ilmanlaadun aamuruuhkan aikaan. Hiukkasten määrä ilmassa oli 80-kertainen hyvän ilmanlaadun tasoon verrattuna.

CSUu-ldUEAAxG0L

 

Sirpa Pietikäinen

Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan

Kysy Sirpalta

Tilaa uutiskirje

Liity tältä sivulta uutiskirjeen tilaajaksi.

Tilaa uutiskirje

Liity tukijoukkoihin

Liity tältä sivulta Sirpan tukijoukkoihin.

Liity tukijoukkoihin

Saatat olla kiinnostunut myös näistä kannanotoista