Kannanotot

Blogi

Eurooppa-päivän blogi: Joko ollaan samaa mieltä tai erotaan?

9.5.2016 BlogiEkologinen Eurooppa KannanototInhimillinen Eurooppa KannanototVauras Eurooppa Kannanotot

 

Kiistan tai jopa konfliktien syntyminen keskustelussa on normaalia ihmisten välistä vuorovaikutusta. Myös poliittisten instituutioiden sisällä. Kiistan syntyminen ei tarkoita sitä, että keskusteluareenassa olisi jotain vikaa. Näin EU-päätöksentekoa kuitenkin usein tulkitaan.

 

Minulle EU on työkalu ja paikka päätöksille asioista, joita emme voi yksin tehokkaasti hoitaa. Päätöksenteon paikkana se ei ole sen kummempi kuin eduskunta: myös eduskuntaan kokoontuu ryhmä erilaisista alueellisista ja yhteiskunnallisista taustoista tulevia ihmisiä. Ei Euroopan unionissakaan päätöksiä tee jokin käsittämätön möhkäle nimeltä EU, vaan suorilla vaaleilla valitut edustajat yhdessä kunkin jäsenmaan demokraattisesti valittujen hallitusten edustajien. Vaaleilla voi vaikuttaa siihen, millaisia arvoja päätöksentekijät edustavat.

 

Eduskunnassa ei kannata päättää asioista, jotka on tehokkainta päättää kuntatasolla, eikä EU:ssa kannata päättää asioista, jotka on tehokkainta päättää kansallisella tasolla. On kuitenkin paljon sellaisia asioita, joissa päätöksenteko EU-tasolla on järkevää: sisämarkkinoilla käytävän kaupan jouhevoittamiseksi tarvitsemme yhteisiä turvallisuus- ja laatustandardeja, rajat ylittävien pankkien vakavaraisuudesta on järkevää päättää yhdessä, eivätkä ympäristöongelmatkaan ratkea yksin nyhräämällä.

 

Ennusteiden mukaan Euroopan unionissa asuu vuonna 2050 noin seitsemän prosenttia maailman väestöstä ja alue tuottaa noin kymmenen prosenttia globaalista BKT:stä. Talouden dynamiikka tulee lisääntyvästi nousevista talouksista. Samanaikaisesti kilpailu kovenee. Vaikeuksien keskellä sisäänpäin käpertyminen ei vahvista, vaan heikentää. Yhdessä olemme vahvempia.

 

Eurooppa on kiistämättä suurien haasteiden edessä. Jos näitä haasteita tarkastelee lähemmin, käy kuitenkin selväksi, että niiden vastaamiseen tarvitaan väistämättä yhteistyötä. Suomi ei yksin pysty ratkaisemaan pakolaiskriisiä. Nykymaailmassa ei ole mahdollista vain sulkea rajoja ja toivoa parasta. Suomi on myös äärimmäisen vientivetoinen talous, me tarvitsemme avoimia kansainvälisiä markkinoita. Sisämarkkinoiden toimivuus on taloutemme kasvun ehto. Niitä voidaan parantaa vain yhdessä. Yksi tulevaisuuden suurimmista haasteista on resurssitehokkuuden parantaminen. Tähän tarvitaan yhteisiä sääntöjä, markkinoita kierrätystuotteille ja -ideoille. Suomi on yksi cleantechin johtavia maita, joten meillä on tässä paljon voitettavaa. Sääntöjä ei voi kuitenkaan muuttaa yksin.

 

Jos en onnistu aina olemaan samaa mieltä edes ukkoni kanssa, olisi liikaa vaadittu, että EU eläisi jatkuvassa harmonian tilassa. Eroa ei silti olla harkittu, eikä tämän pitäisi olla jatkuvasti pöydällä Euroopan unioninkaan suhteen jokaisen kiistan jälkeen.

 

Teksti on julkaistu Hämeenlinnan Kaupunkiuutisissa maaliskuussa.

Sirpa Pietikäinen

Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan

Kysy Sirpalta

Tilaa uutiskirje

Liity tältä sivulta uutiskirjeen tilaajaksi.

Tilaa uutiskirje

Liity tukijoukkoihin

Liity tältä sivulta Sirpan tukijoukkoihin.

Liity tukijoukkoihin

Saatat olla kiinnostunut myös näistä kannanotoista