Eurooppa tavoittelee aktiivista ikääntymistä, jossa ihmiset ovat mahdollisimman pitkään osallisina ja terveinä kotonaan. Konkreettisesti tämä tavoite asetettiin EU:n aktiivisen ikääntymisen teemavuonna 2012, kun aktiivista ikääntymistä edistävä ohjelma käynnistettiin tavoitteena lisätä terveitä elinvuosia kahdella vuoteen 2020 mennessä. Pitkä ja terve ikä on perusoikeus ja hyvinvointikysymys mutta myös kustannuskysymys. Sairastaminen maksaa, terveys tulee halvemmaksi.
Sähköinen terveydenhuolto antaa tähän välineitä pitkän ja terveen iän mahdollistamiseen. Parlamentti hyväksyi tänään e-terveyden kehittämisohjelman vuosille 2014 – 2020. Toimiessani oman ryhmäni pääneuvottelijana sisämarkkinavaliokunnan lausunnossa korostin asiakkaiden ja potilasjärjestöjen mukaan ottamista palvelujen kehittämiseen ja panoksen lisäämistä lääkinnällisten laitteiden kehittämiseen niin että niillä mitatut tiedot siirtyvät suoraan sähköisiin potilastietoihin.
Ohjelman tarkoituksena on edistää eri maiden järjestelmien yhteensovittamista – tällä hetkellä kun edes kaupunkien sisäiset järjestelmät eivät puhu keskenään samaa kieltä – tukea innovaatioita ja lisätä sähköisen terveydenhuollon palvelujen käytettävyyttä. Yksi tavoitteista on myös aiemman toimintasuunnitelman myötä perustetun e-terveys -verkoston toiminnan kehittäminen.
Lisää hyvinvointia
Mitä palvelujen sähköistyminen sitten konkreettisesti tarkoittaisi? Ideana on luoda terveydenseurantajärjestelmiä, joissa terveydentilaa voidaan kattavasti seurata joko jatkuvasti tai riittävän tiheästi kotona. Esimerkkejä mitattavista arvoista ovat verenpaine, verensokeri, hyytymisarvo, EKG, sydämen rytmihäiriöt tai tulehdusarvot. Laitteet tulee kehittää sellaisiksi, että kotona tehdyt mittaukset siirtyvät automaattisesti omiin sähköisiin tietoihin.
Suurin merkitys nimittäin terveyspalvelujen ja -tietojen sähköistämisellä tulee sitä kautta, että jokaisen ihmisen terveyshistoria saadaan yhteen paikkaan, esimerkiksi pilvipalveluun. Terveystiedot ovat asiakkaan omassa käytössä ja hänen suostumuksellaan, esimerkiksi pin-koodin kautta, myös julkisen tai yksityisen terveydenhuollon asiantuntijoiden käytettävissä niin Turussa kuin Torinossa. Tämä vaatii vahvaa eurooppalaista tietoturvaa sekä eurooppalaisia standardeja siihen, missä muodossa terveystiedot rekisteröidään.
Laitteiden ja järjestelmien suunnittelussa tulee pitää alusta asti mielessä niiden käytettävyys – design for all -ajattelu lähtee siitä, että ei tyhmennetä teknologiaa vaan kehitetään laitteet ja ohjelmat alusta alkaen yhdessä erilaisten käyttäjien kanssa niin, että niistä tulee kaikille helppokäyttöisiä.
E-terveys myös mahdollistaa lääkärin kanssa käytävän konsultaation vaikkapa kännykän sovelluksella tai television kosketusnäytöllä. Jotta järjestelmät voivat toimia, terveydenhuollon ammattihenkilöstön ja potilasjärjestöjen sekä itse käyttäjien tulee olla mukana kehittämässä palveluja. Kotisairaanhoidon on voitava olla apuna niille henkilöille, jotka kotona tarvitsevat tukea ja apua palvelun tai laitteen käyttämiseen, olipa sitten kyse mittauksesta tai tulkinnasta tai yhteyden muodostamisesta.
Lisää kasvua
Terveiden ihmisten lisäksi e-terveydellä luodaan myös bisnestä. Suomessa terveysteknologian pitkäjänteinen kehitystyö aloitettiin 90-luvun lopulla ja nyt – mobiililaitteiden ja applikaatioiden kulta-aikana – sen tarjonnalle alkaa olla kysyntää. Tällä hetkellä terveysteknologian tuotteet ja palvelut muodostavat 38 prosenttia Suomen huipputeknologian viennistä ja ala on vakaassa kasvusuunnassa. Merkittävimpiä vientituotteita ovat sairaalalaitteet.
Alan elinvoimaisuus ja tulevaisuus edellyttää kuitenkin panostusta myös yhteiskunnan taholta. Erityisesti pienet terveysteknologiayritykset kärsivät kroonisesta rahoituspulasta – investoijia on vaikea houkutella mukaan, kun tuotekehityksen aikajänne on epätavanomaisen pitkä. Suomen Akatemia ja TEKES rahoittavat alan innovaatioita, mutta pidemmälle aikajänteelle tarvitaan strategista suunnittelua ja pitkäjänteisen rahoituksen turvaamista. Ruotsin ja Tanskan tavoin myös Suomessa tulee luoda strategia, jossa sähköinen terveydenhuolto nähdään kuluerän ohella myös investointina ja jossa rahoitus kulkee innovaatiokeskittymien kautta yrityksille.
Suomen pitää myös olla aktiivinen, kun EU:n uuden tutkimusohjelman – Horizon2020 – rahoitusta on jaossa. Tutkimusrahaston koko 70 miljardin euron potista noin kolmannes on osoitettu huippututkimukselle.
Lisää säästöjä
E-terveyden käyttöönotto vaatii terveydenhuoltojärjestelmältä alkuinvestointeja, mutta maksaa itsensä takaisin. Terveydenhuoltomme nykyisellään käy valtion talouden päälle ja kostautuu huonoina ja riittämättöminä palveluina. Sote-sodassakin olisi jo aika keskittyä hallintorajoista kiistelyn sijaan yhdessä pohtimaan, miten palvelut viedään asiakkaiden luokse entistä tehokkaammin ja paremmin.
E-terveyden edut ovat kiistattomat. Viime viikolla kuulin keksinnöstä, jossa kotitestauksella voi löytää veressä paria päivää ennen olevat infarktia ennustavat merkkiaineet. Sydäninfarktien määrän radikaali vähentäminen yksinkertaisin keinoin on siis mahdollista – olisi hölmöä olla tarttumatta e-terveyden tuomiin mahdollisuuksiin.
Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan