Eurooppalaista finanssisäätelyä ja -rakennetta pohtiva Jacques de Larosièren johtaman ryhmän mietintö luovutettiin eilen Euroopan komissiolle. Komissio valtuutti kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n entisen puheenjohtajan de Larosièren viime lokakuussa johtamaan ryhmää, joka pohtisi uutta finanssisäätelyn kehystä Euroopalle.
Kokonaisuudessaan mietintö on hyvä apu ponnisteluissa kansainvälisen finanssiarkkitehtuurin ja erityisesti eurooppalaisen sääntelyn uudistamiseen. Harmillista on kuitenkin se, että mietintö tarjoaa komissiolle suhteellisen ohuen ajatuspatterin globaalia finanssiarkkitehtuuria huhtikuussa pohtiviin G20-neuvotteluihin. Vaikka ryhmä valtuutettiin pohtimaan nimenomaan eurooppalaisen finanssisäätelyn uudelleenjärjestelyä, olisivat pidemmälle menevät ja innovatiivisemmat pohdinnat myös globaalin järjestelmän mahdollisesta luonteesta olleet erittäin tervetulleita. Näin etenkin, kun ajatuksena oli suositusten luovan jonkinlaista pohjaa komission neuvostolle suosittamalle strategialle huhtikuun G20-kokoukseen.
Ryhmä ei myöskään ota selkeää kantaa eurooppalaisen ja globaalin järjestelyn hierarkiaan. Globalisoituneessa maailmassa, jossa finanssitoimijoiden rajat ylittävä toiminta on pikemminkin normi kuin poikkeus, ei sääntelyä voida rakentaa yksinomaan kansallisten tai alueellisten sääntöjen varaan. Tavoitteen tulee olla kansainvälisesti toimijoita sääntelevät ja valvovat säännöt, joihin aluekohtaiset säännöt harmonisoidaan.
De Larosièren -mietintö sisältää useita yksityiskohtaisia ehdotuksia niin talouden mikro- kuin makrotason toimijoille ja rakenteille.
Pääomasijoitusrahastojen sääntelyssä EU-tasolla kannattaisi vakavasti harkita, josko pohjoismainen sääntelymalli olisi laajennettavissa Euroopan-laajuiseksi. Pohjoismaissa pääomasijoitusrahastojen valvonta ja sääntely toimii jo nyt esimerkillisesti, eikä tämän mallin laajentamisen pitäisi olla ylitsepääsemätöntä.
Makrotalouden tasolla ryhmä ehdottaa uuden eurooppalaisen valvonta- ja sääntelyelimen European Systemic Risk Council:n (ESRC) perustamista Euroopan keskuspankin alaisuuteen. Tämä neuvosto olisi vastuussa mm. finanssivakaudelle merkityksellisen tiedon keräämisestä ja analysoinnista sekä tarvittaessa tiedottamisesta havaitsemistaan riskeistä. Keskitetty valvonta Euroopan keskuspankin alaisuudessa on erittäin tervetullut ehdotus ja EU-maiden soisi tekevän hartiavoimin töitä tämän saavuttamiseksi. Huomioitavaa on, että Suomi on tehnyt tämän suuntaisia ehdotuksia jo nykyisen kriisin alkumetreiltä alkaen: ministeri Katainen on painokkaasti puhunut ECOFIN-neuvostossa tällaisen keskitetyn sääntelyn puolesta.
Talouskriisi on osoittanut, ettei finanssitoimijoiden itsesäätely riitä, vaan tarvitaan toimijoita sitovat säännöt. Kansainvälistynyttä taloutta ei voida säädellä yksin, eikä edes pelkästään Eurooppa-tasolla, vaan tarvitaan globaalit pelisäännöt.
Pallo asiassa siirtyy nyt komissiolle, joka pohtii osaksi de Larosièren ryhmän mietinnön perusteella ehdotuksia sääntelyn uudistamiseksi. Komission ehdotukset ovat valmiit maaliskuun lopun (19.–20.) neuvoston kokousta varten. Komission ehdotus tulee sisältämään myös alustavia ehdotuksia huhtikuun alun G20-kokoukseen, joka kokoontuu Lontooseen miettimään kansainvälistä finanssiarkkitehtuuria.
Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan