Euroopan komissio esitteli tänään yhden kärkihankkeistaan – paketin energiaunionista. Sen päätavoitteina on lisätä yhteistä energiapoliittista päätöksentekoa, vähentää riippuvuutta energian tuonnista, vastata ilmastonmuutokseen ja edistää yhteisiä energiamarkkinoita.
EU-jäsenvaltiot saavat valita omat energiantuotantomuotonsa. Yhteistyötä halutaan kuitenkin lisätä, sillä energian hinta on korkealla muihin talousalueisiin nähden, monet jäsenvaltiot ovat erittäin riippuvaisia Venäjän kaasuntuonnista ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan konkreettisia välineitä.
Komission ehdottama strategia perustuu viiteen teemaan: energian toimitusvarmuuteen, energiasisämarkkinoiden kehittämiseen, energiatehokkuuden lisäämiseen, energiajärjestelmien vähähiilisyyden edistämiseen sekä panostukseen tutkimukseen ja innovaatioihin.
Paketissa on mainittu muutamia konkreettisia ehdotuksia näiden edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kaspianmeren alueen kaasu tulisi jatkossa Eurooppaan Turkin kohdalta rakennettavan putken kautta. Jokaisen jäsenmaan tulee jatkossa varmistaa, että vähintään 10 prosenttia sen sähköverkosta on toimintayhteydessä naapurivaltioihin. Runkoverkkojen yhteensovittaminen ja fiksumpien sähköverkkojen edistäminen parantaisivat kuluttajien mahdollisuutta kilpailuttaa sähkönhankintaa enemmän rajojen yli ja säästää sähköä energiaälykkään asumisen kautta.
Euroopan unioni on sitoutunut vuoteen 2050 mennessä vähentämään hiilidioksidipäästöjä 40 prosentilla, nostamaan uusiutuvan energian osuutta 27 prosenttiin ja lisäämään energiatehokkuutta 30 prosentilla. Yhtenäisillä energiamarkkinoilla voidaan ratkaisevasti helpottaa näiden tavoitteiden saavuttamista. Jotta ilmastonmuutosta voidaan todella torjua ja nämä tavoitteet ylittää, EU:n energiapolitiikan painopiste on mielestäni asetettava uusiutuvien energiamuotojen edistämiseen, suurjänniteverkkojen rakentamiseen ja energiatehokkuuden parantamiseen.
European Climate Foundation on yhdessä McKinseyn kanssa tehdyssä raportissa selvittänyt, että Euroopan on teknisesti mahdollista ja taloudellisesti kannattavaa siirtyä 80 – 100 prosenttisesti uusiutuviin vuoteen 2050 mennessä. Uusiutuvien edistäminen ei tarkoita sitä, että pystytetään tukirahoilla tuulivoimaloita sinne missä ei tuule ja aurinkovoimaloita sinne missä ei paista.
Jotta uusiutuvien määrää Euroopan energianlähteenä on mahdollista dramaattisesti lisätä, on energian kuljetustapaa muutettava: uusiutuvista lähteistä energiansa saava Eurooppa linkittyisi yhteen suurjännitteisellä tasavirtatekniikalla (HVDC). Tasavirtatekniikan etu vaihtovirtaiseen on sähkön pitkänmatkan kuljetuksessa huomattava: voimansiirtolinjoista häviää vain noin 3 % sähköstä jokaista 1.000 kilometriä kohden. Koko Euroopan yhteen sitova voimalinja mahdollistaisi uusiutuvan energian syöttämisen järjestelmään joka puolelta Eurooppaa ja lähialueitamme. Uusiutuvan energian tuotanto keskittyisi sinne, missä sitä on runsaimmin saatavilla.
Rakennukset syövät tällä hetkellä leijonanosan Euroopassa käytetystä energiasta: kokonaisenergiankulutuksesta rakennussektori nielaisee 40 prosenttia. Samaan aikaan rakennukset vastaavat 36 prosentista kasvihuonekaasupäästöjä. Näistä luvuista käy selväksi, ettei Euroopalla ole toiveitakaan noudattaa kansainvälisiä ilmastositoumuksiaan, jollei rakennusten energiatehokkuutta paranneta.
On arvioitu, että rakennusten energiatehokkuuden parantaminen 80 prosentilla vuoteen 2050 mennessä vauhdittaisi sektorin jopa 830 miljardin euron vuosittaiseen kasvuun vuoteen 2020 mennessä ja loisi samalla jopa kaksi miljoonaa työpaikkaa Eurooppaan.
Energiamarkkinoiden yhtenäistäminen on herättänyt varovaisen positiivisen reaktion. Tarvittavat uudistukset saattavat kuitenkin vesittyä, mikäli jäsenvaltiot heräävät puolustamaan omia energiamarkkinoitaan ja ovat haluttomia kehittämään eurooppalaisia verkkoja. Euroopan taloutta vauhdittamaan perustettua strategisten investointien rahastoa tulisikin käyttää rajat ylittävien ”sähkövaltateiden” rakentamiseen, jolle on ollut toistaiseksi vaikea löytää poliittista ja rahallista sopua jäsenmaiden kesken.