EU 2020 -strategiaan kuuluu muun muassa tutkimuksen ja tuotekehityksen osuuden kohottaminen kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta, tiukka sitoutuminen ilmastotavoitteisiin, työllisyyden parantaminen sekä köyhyyden vähentäminen.

Strategian tavoitteisiin pyritään seitsemän lippulaivaksi kutsutun hankkeen avulla. Esimerkkinä lippulaivoista ovat muun muassa ”vihreän kasvun elinkeinopolitiikka” ja ”resurssitehokas Eurooppa”.

Hyvät sisällöt kaipaavat myös laadukasta toteutusta. Mielestäni nyt tärkeää on, että jäsenmaat omia parlamenttejaan ja alueitaan myöten sitoutuvat 2020-strategiaan kohdentamalla omia strategioitaan samaan suuntaan EU 2020-strategian kanssa. Yksin ei kukaan kasvuaan pitkällä aikavälillä rakenna, joten ylenkatseeseen ei ole varaa. Ei myöskään vapaamatkustajuuteen.

Komissio puolestaan tarvitsee vahvat välineet strategian toteutukseen ja toteutuksen valvontaan. Koheesiopolitiikka ja rakennerahastot ovat tässä yksi tärkeä työkalu. Mielestäni niitä pitkääkin uudistaa siten, että ne palvelevat strategiassa nostettuja tavoitteita, kuten innovaatioita kestävään kehitykseen, energia- ja materiaalitehokkuuteen, bioteknologiaan ja muun muassa ICT-aloille.

Yksi strategiassa mainittu hyvä ja tärkeä keino, josta itsekin olen usein puhunut, on julkisen ja yksityisen rahoituksen kumppanuus, public-private partnership. Sen ajatuksena on, että EU:n ja jäsenvaltioiden tuki muodostaa yhdessä yksityisten pääomasijoittajien kanssa kumppanuuden, joka luo moninkertaisen vaikutuksen pelkkään julkiseen tukeen verrattuna. Tällaiset rahoitusmallit ovat erityisen hyödyllisiä pk-yritysten kannalta, joilla monesti on ylivoimaisen vaikeaa löytää riskirahoitusta innovaatioilleen.

Köyhyyden vähentäminen, työpaikkojen luominen, nuorten työllistäminen, panostukset koulutukseen, kestävämmän ympäristöpolitiikan rakentaminen vihreämmällä tuotannolla ja samalla esimerkiksi tiukempi sitoutuminen muun muassa ilmastotavoitteisiin tarkemman sääntelyn avulla nivoutuvat strategiassa kaikki toisiinsa. Eli kun esimerkiksi vaadimme tiukempaa ilmastopolitikkaa, niin luomme samalla markkinoita paremmalle teknologialle, jolla odotusten mukaan on myös kansainvälistä kysyntää ja näin luomme Eurooppaan vihreää kasvua.

Yhteisessä strategiassa luodaan asetelma, jossa kaikki voittavat. Siitä on syytä iloita.

Komission tiedote 2020 -strategiasta.

Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan