Parlamentti päätti tällä viikolla pitkään keskustelussa olleesta terveydenhoitopaketista, jossa helpotetaan kansalaisten mahdollisuutta hakeutua terveydenhoitoon toisessa jäsenvaltiossa. Samalla myös muistisairaudet nostettiin etusijalle EU:n terveystavoitteissa.Jos hoitojonot omassa jäsenvaltiossa ovat kohtuuttoman pitkät tai jos potilas kärsii jostakin harvinaisesta sairaudesta, jäsenvaltion on sitouduttava korvaamaan muussa jäsenvaltiossa syntyneet hoitokulut. Erikoisempien hoitojen ja sairaalahoidon kohdalla potilaan on saatava ennakkolupa omasta jäsenvaltiostaan. Lainsäädännöstä neuvoteltaessa on pelätty terveysturismin syntyä Eurooppaan – itse näen kuitenkin tärkeimpänä edistysaskeleena sen, että hoitomahdollisuudet niitä kipeästi tarvitseville lisääntyvät.
Joka viides eurooppalainen sairastuu muistisairauteen. Muistisairaudet luovat jatkuvasti enemmän painetta ikääntyvän väestön kanssa kamppaileville terveydenhuoltojärjestelmille, mutta myös sairastuneille ja heidän omaisilleen uuden tilanteen edessä. Muistisairauksien synnystä ei ole olemassa yksimielisyyttä, mutta varhaista puuttumista taudin etenemiseen pidetään ensiarvoisena. Euroopan parlamentti vastasi tällä viikolla muistisairauksien asettamaan haasteeseen hyväksymällä mietinnön, jossa ne nostetaan etusijalle EU:n terveystavoitteissa.
Äänestystulos antaa oikensuuntaisen viestin siitä, että muistisairauksien tutkimus ja hoito edellyttävät yhteistyötä koko Euroopan tasolla. Eurooppalaisen yhteistyön vahvistamisessa myös kansallisilla muistiohjelmilla on merkittävä rooli tiedon ja parhaiden käytänteiden levittämisessä. Tervetullut päätös kansallisen muistiohjelman aloittamisesta Suomessa tehtiinkin kuluneen syksyn aikana.
Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan