Kannanotot

Blogi

Digitaalisaatio potentiaalinen kiertotalouden mahdollistaja

18.2.2021 BlogiEkologinen Eurooppa KannanototVauras Eurooppa KannanototYleinen

Kuluneella viikolla olen ollut puhumassa kestävästä kasvusta ja kiertotaloudesta Sitran keskustelutilaisuudessa EU:n vihreän kehityksen ohjelmasta sekä Seutukaupunkien yritysverkostot-hankkeen Kiertotalous ja Invest In -webinaarissa.

Kiertotalouteen siirtymisessä on kyse ympäristön lisäksi myös kylmästä taloudellisesta järjestä. Kilpailu niukentuvista resursseista vain kiihtyy, ja se, joka kykenee tuottamaan vähemmästä enemmän, tulee pärjäämään parhaiten. Lisäksi Eurooppa on erittäin riippuvainen tuontiraaka-aineista. Esimerkiksi Kiina toimittaa 98 prosenttia EU:n harvinaisista maametalleista. Kiertotalouden keinoin voisimme vähentää tätä riippuvuutta ja pitää arvokkaat raaka-aineet kierrossa Euroopassa.

Siirtyminen kiertotalouteen vähentäisi päästöja ja ympäristön kuormitusta, mutta samalla se kasvattaisi myös taloutta ja loisi työpaikkoja, eli sillä olisi myös potentiaalia auttaa EU:ta elpymään koronakriisistä. Elvytysrahoja tulisikin kohdentaa kiertotalouden mukaisiin ratkaisuihin. EU:lla on tietoa, tutkimusta ja innovaatioita ja globaalisti johtoasema kiertotaloustietoudessa.

Digitalisaatiolla on valtava potentiaali kiertotalouden edistämisessä ja joidenkin alojen ympäristöjalanjälkien pienentämisessä.  Tarvitsemme kuitenkin lisää tietoa ja ymmärrystä digitalisaation mahdollisuuksista suunnittelussa, liiketoimintamalleissa ja infrastruktuurissa. Digitalisaatio on tärkeä kiertotalouden mahdollistaja. Tekoälyllä voidaan helpottaa ja nopeuttaa kiertotalouteen siirtymistä, ja sillä voidaan parantaa ja optimoida tuotteiden ja palveluiden suunnittelua ja käyttöä. Esimerkiksi tuote palveluna -mallin ja  vuokratalouden kaltaisten liiketoimintamallien edistämisessä digitalisaatiolla on tärkeä rooli. Digitaalisilla tuotepasseilla taas voidaan jakaa tietoa esimerkiksi materiaaleista, kemikaaleista, kestävyydestä ja korjattavuudesta niin kuluttajille, valmistajille kuin viranomaisille.

Digitalisaatiolla on myös toinen puoli, joka liittyy erityisesti datakeskusten ympäristöjalanjälkeen ja käytöstä poistettuun elektroniikkaan. Datakeskusten määrä kasvaa ja samalla kasvaa niiden ympäristöjalanjälki. Komission tulisikin arvioida digitalisaation materiaali- ja ilmastovaikutuksia sekä tehdä aloite kiertotalouden mukaisen ja kestävän digitalisaation ja tekoälyn saavuttamiseksi.

Parlamentin viime viikolla hyväksymässä kiertotaloutta koskevassa oma-aloitemietinnössä huomioidaan myös digitalisaation mahdollisuudet ja haasteet. Näitä ovat esimerkiksi jatkuvasti kasvavat ympäristövaikutukset niin päästöjen kuin raaka-aineiden käytön osalta. Haluamme tukea uusia kestäviä ja kiertotalouden mukaisia toimintamalleja, kuten vuokraus- ja lainaustoimintaa sekä muuta palvelutaloutta. Uudet liiketoimintamallit kokevat vielä paljon hallinnollisia ja lainsäädännöllisiä esteitä. Kannatamme myös digitaalista tuotepassia.

Komissio julkaisi maaliskuussa 2020 teollisuustrategiansa, jossa kiertotalous on ja pitääkin olla keskeisessä roolissa. Kiertotalouteen ja teollisuusstrategiaan tiiviisti liittyviä aloitteita ovat EU:n akkuasetus, tekstiilistrategia, elektroniikka-aloite sekä kuluttajien voimaannuttaminen parempien tuotetietojen ja kuluttajien oikeuksien kautta.

Eilen keskiviikkona eduskunta puolestaan käsitteli Suomen kestävän kasvun ohjelmaa, joka julkaistiin viime vuoden marraskuussa. Tällä kertaa on hyvä, että parlamentilla on laajemmat oikeudet valvoa elvytysvarojen käyttöä. Koska ohjelma käsittelee erityisesti uusia EU-elvytysrahastoja, olisin toivonut sen nostavan myös keinoja ja toimenpiteitä, joilla suomalaiset onnistuisivat paremmin saamaan rahoitusta. Yksi esimerkki tästä, kuten olen paljon puhunut aiheesta aiemminkin, olisi ollut maininta yrityshautomoista ja hankekehittämöistä. Nämä eivät vain tuo yhteen toimijoita, yrityksiä ja innovaatioita ja kasvata kuntien ja alueiden elinkeinoelämää ja houkuttavuutta, vaan myös luovat paremmat edellytykset saada hankkeille EU-rahoitusta. Tästä esimerkki on tekstiiliteollisuus, jossa Suomi on edelläkävijä siihen liittyvien uudenlaisten kiertotalousaloitteiden, teknologian ja eettisyyden ansiosta.

Ohjelma luo kattavan kuvan Suomen suunnitelmista EU-elvytyspaketin varojen käyttöä varten, mutta valitettavasti jää kovin yleiselle tasolle. Kunnianhimossakin olisi ollut parantamisen varaa. Esimerkiksi rakentamisesta ohjelma toteaa, että “vihreää ja digitaalista siirtymää tukevilla toimilla parannetaan etenkin rakennuskannan energiatehokkuutta sekä yksityisissä että julkisissa rakennuksissa”, mikä jää köyhäksi tavoitteeksi. Uuden sukupolven rakentamisen pitäisi olla modulaarista ja energiapositiivista. Esimerkiksi Sitralla on erinomaista ja kunnianhimoista kiertotalousosaamista, jota pitäisi hyödyntää rakennusteollisuuden nykyaikaistamisessa.

Lue lisää:

Blogitekstini: Kiertotaloudesta kasvua ja valmiutta tulevaisuuteen

EU:n kiertotaloutta koskevaan toimintasuunnitelmaan liittyvä oma-aloitemietintö

Uusi kiertotalouden toimintasuunnitelma

Sirpa Pietikäinen

Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan

Kysy Sirpalta

Kysy Sirpalta

Tilaa uutiskirje

Tilaa uutiskirje

Liity tukijoukkoihin

Liity tukijoukkoihin

Saatat olla kiinnostunut myös näistä kannanotoista