Hengitysilman saasteet aiheuttavat laskelmien mukaan 400 000 ennen aikaista kuolemaa Euroopan unionin alueella. Yksi merkittävimmistä päästöjen lähteistä on liikenne. Tästä syystä henkilö-, paketti- ja kuorma-autoille on määritelty Euro-standardien kauttaa päästörajoituksia typen oksideille (NO), hiukkaspäästöille (PN/PM), hiilimonoksidille (CO) sekä hiilivedyille (CH). Lisäksi kasvihuonekaasu hiilidioksidille on asetettu enimmäispäästöarvo vuodesta 2012 alkaen.
Standardien päästöraja-arvot ovat vuosien kuluessa tiukentuneet, erityisesti diesautojen kohdalla. Samalla on huomattu se, että virallisten laboratoriomittausten ja todellisten liikenteessä mitattujen arvojen välillä on suuria eroja. Esimerkiksi dieselautojen typpioksidipäästöt ovat olleet liikenteessä seitsenkertaisia virallisiin laboratoriomittauksiin verrattuna.
Tästä epäsuhdasta johtuen Euroopan komissio päätti vuonna 2012 ottaa Euro-standardiin mukaan RDE-päästöt, eli todellisissa ajo-olosuhteissa syntyvät päästöt. Kaikkien uusien autojen tulisi siis Euro-standardien lisäksi pysyä RDE-raja-arvojen sisällä. Tämä määräys koskee vuodesta 2017 eteenpäin alkuun dieselautojen NO-arvoja ja kaikkien autojen PN-arvoja.
Volkswagenin dieselautot eivät ole liikenteessä siis ainoita autoja, jotka päästävät ilmaan saasteita enemmän kuin lupaavat. Mitään puolustelua ei kuitenkaan ole olemassa sille, että he käyttävät valheellisia mittausmenetelmiä.
Autojen lisäksi hengitysilmaa heikentävät myös muut liikennevälineet. Liikkuvien työkoneiden, veturien ja sisävesien laivaliikenteen päästöjä säädellään niin ikään EU-tasolla. Laivaliikenteen päästöjen korkeat tasot olivat esillä viime parlamenttikaudella, jolloin olin mukana näiden liikennevälineiden päästönormien uudistusprosessissa. Hengitysilman laadun parantamiseen tarvitaan kunnianhimoista lainsäädäntöä, jolla luodaan insentiivejä puhtaamman teknologian kehittymiselle. Samalla vähennetään kansantalouksien terveysmenoja – hengitysilman saasteet maksavat jokaiselle EU-kansalaiselle keskimäärin 1500 € vuodessa.