Työhuoneen postilaatikkoon tupsahti jokin aika sitten postia Kanadan hallitukselta. Havumetsillä kuvitettu kansio sisälsi tuhdin lukupaketin kanadalaisten kuumimmasta luonnonvarasta, öljyhiekasta.
Kanadalaisilla on syynsä lähestyä meppejä: öljyhiekan kohtelusta EU:n lainsäädännössä on kehkeytynyt melkoinen nokkapokka, josta ei dramatiikkaa ja tunteikkaita sanoja puutu. Mutta mistä koko kiista?
Öljyhiekka on pääosin kiinteää bitumia, joka on sitoutunut hiekanjyviin, saveen ja veteen. Tönkön bitumin jalostaminen hiekasta on työlästä puuhaa, eikä siitä selvitä ilman massiivisia päästöjä. Haitat eivät rajoitu kasvihuonekaasupäästöihin, vaan laajoja ympäristövaurioita syntyy prosessissa käytettävistä kemikaaleista ja kaivosjätteestä. Erityinen rasite kaivostoiminta on vesistölle: on arvioitu, että kaivosjätteitä sisältäviä myrkyllisiä lammikoita olisi alueella noin 170 neliökilometrin verran. Metsiä ja maaperää syövät happosateet sekä pohjaveden saastuminen ovat niin ikään suuria huolenaiheita.
Vaikka Kanadan hallitus on kallistanut korvaansa myös syytöksille toiminnan ympäristöhaitoista, puuttuu näitä rajoittava sitova lainsäädäntö. Tuoreessa muistissa on myös kanadalaisten peruuttelu YK:n ilmastoneuvotteluissa: maa vetäytyi sekä Kioton sopimuksesta että ilmoitti heikentävänsä aiempaa tavoitettaan päästöjen vähentämisestä.
EU:n kanssa Kanada kiistelee öljyhiekan kohtelusta EU-lainsäädännössä. EU:ssa on voimassa polttoaineen laatua koskeva direktiivi, jonka tavoitteena on vähentää liikenteen hiilidioksidipäästöjä. Saastuttavimmille polttoaineille asetettavat korkeammat kasvihuonekaasuarvot kannustavat käyttämään vähemmän saastuttavia vaihtoehtoja.
Komissio päätyi esittämään öljyhiekan leimaamista reippaat 20 % tavallista öljyä saastuttavammaksi. Komission sisällä päätöksestä kinasivat erityisesti ilmastonmuutoksesta vastaava komissaari ja kanadalaisia sympatisoiva kauppakomissaari. Kulissien takana kanadalaiset vetivät taskustaan kauppasotakortin ja tiivistivät yhteyttä EU-hallituksiin. Vilkasta oli vastapuolellakin: ympäristöjärjestöt rummuttivat komission esityksen puolesta ja juuri ennen jäsenmaiden äänestystä asiasta kahdeksan nobelistia lähestyi EU-maiden päämiehiä vedoten tiukan öljyhiekkapolitiikan puolesta.
Jäsenmaiden äänestys ei ratkaissut kysymystä ja asian käsittely jatkuu. Olisi täysin EU:n ilmasto- ja energiatavoitteiden vastaista antaa periksi kanadalaisten kovistelulle. Vaakakupissa ei paina pelkästään EU:n uskottavuus, vaan myös ilmastonmuutoksen torjunta. Kuten NASA:n tutkija James Hansen asian totesi, tarkoittaisi öljyhiekan rajoittamaton hyödyntäminen ilmastomme kannalta kamalia: game over.
Kolumni julkaistu Voimassa 4/2012
Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan