Naistenpäivän ovella parlamentissa on tällä viikolla järjestetty useampi tasa-arvoa pohdiskeleva seminaari. Vilkkaimmat keskustelut käydään naisten asemasta ja määrästä päättävissä poliittisissa elimissä sekä miesten ja naisten välisistä palkkaeroista.
Keskustelun palkkaeroista avasi uudelleen EU:n tällä viikolla julkistetut tilastot palkkatasa-arvosta eri EU-maissa: naisten keskituntipalkka on edelleen noin 17 prosenttia alhaisempi kuin miesten vastaava. Suomessa naisten keskituntipalkka on 20 prosenttia alhaisempi. Virossa tilanne on synkimmillään – naisten palkkapussi on miehiin verrattuna lähes kolmanneksen kevyempi. Viron kanssa häntäpäätä pitelevät Itävalta, Slovakia ja Hollanti. Tasa-arvoisimpia naiset ja miehet ovat palkkatuloilla mitaten Italiassa (4.4%) ja Maltalla (5.2%).
Keinoja palkkatasa-arvon saavuttamiseksi on jo olemassa, nyt on aika laittaa ne todella käytäntöön. Työn vaatimusten arvioimisen tulisi olla pakollista ja sen pohjalta tulisi määritellä palkka. Työnantajille tulisi asettaa sanktiot, jollei työpaikalle ole laadittu kunnollista tasa-arvo -ohjelmaa. Palkkatietojen julkisuus, vaikka onkin kiistanalainen kysymys, auttaisi osaltaan palkkatasa-arvon saavuttamisessa.
Poliittisena toimijana unionilla on kovin miehiset kasvot. Komission puheenjohtaja on mies, samoin lähes 70 % komissaareista. Niin ikään parlamentin puheenjohtajan nuijaa heiluttaa mies, kuten useimman parlamentin valiokunnankin. Meppien joukossa naisten määrä on kasvanut vuosien mittaan huomattavasti. Kun parlamentti aloitti toimintansa, oli edustajista naisia vain hieman alle 17 prosenttia. Nykyisin naismeppien osuus on hieman yli 30 prosenttia, mikä on huomattavasti enemmän kuin useassa EU-jäsenmaassa. Todelliseen edustukselliseen tasa-arvoon on kuitenkin vielä pitkä matka.
Lissabonin sopimus toisi tullessaan uudet huippuvirat – EU:n presidentin ja ulkoministerin. EU-johtajaehdokkaista on arvuuteltu kulissien takana jo pidemmän aikaa. Spekulaatioissa jonossa virkoihin seisoo rivi tummapukuisia herroja. Poissaolollaan loistavat naiset.
Kyse ei ole pätevien naisten puutteesta. Virkoihin sopivia ja loistavia naisia on Eurooppa pullollaan. Unionin on erittäin tärkeää täyttää huippuvirkansa myös asiantuntevilla naisilla, ei vähiten siksi, että naiset tuovat erilaista asiantuntijuutta ja osaamista EU:n yhteiskuntaan. Naisten ja miesten tulee jakaa tasa-arvoisesti niin oikeudet kuin vastuu unionista ja sen kehityksestä.
Kiintiöt tasoittavat sukupuolten välistä edustuksellisuutta. Toisin kuin kiintiöiden vastustajat argumentoivat, ei kyse ole siitä, että heikompilahjaiset nostettaisiin ”keinotekoisesti” paikoille, joihin he eivät muuten yltäisi. Kyse on siitä, että rakenteista johtuen parhaat kyvyt eivät valitettavasti ilman apua useinkaan pääse heille kuuluville paikoille. Naisilla tulee olla yhtä hyvät mahdollisuudet kuin miehilläkin päästä komissaareiksi tai EU-parlamentin jäseniksi.
Parlamentissa on meneillään kaksi aktiivista kampanjaa, jotka vaativat naisten määrän kasvattamissa EU-huippuviroissa. Send2Women ja Females in Front -kampanjat -vaativat ainakin yhtä naista EU-huippuvirkaan. Olen ollut käynnistämässä Send2Women -kampanjaa ja olen mukana aktiivisesti molemmissa kampanjoissa.
Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan